Allover press

Raha asettaa rajat turvapaikanhakijoiden määrälle

21.1.2016 13.40

Annakaisa Suni

Resurssit turvapaikanhakijoiden vastaanottoon riittävät tällä hetkellä hyvin, sanovat sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ja Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen.

Turvapaikanhakijoita tulee Suomeen nyt huomattavasti syksyä vähemmän, 20–30 päivässä. Jonkin verran pulaa on alaikäisten vastaanottokeskuspaikoista.

”Tilanne on tasapainossa”, Nerg sanoo.

Moni poliitikko pääministeri Juha Sipilästä (kesk) kansanedustaja Pekka Haavistoon (vihr) on sanonut, että Suomi on äärirajoilla turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa. Vihreä Lanka kysyi viranomaisilta, mitä äärirajoilla olo käytännössä tarkoittaa.

Nergin mukaan raja tulee vastaan rahojen riittävyydessä. Vuoden 2016 budjetti on laskettu sen mukaan, että Suomeen tulee 15 000 turvapaikanhakijaa, alle puolet viime vuoden hakijamäärästä.

Vastaanottokeskusten pyörittäminen, turvapaikanhakijoille maksettavat tuet ja maahanmuuttoviraston toiminta maksoivat viime vuonna noin 188 miljoonaa euroa eli noin 0,3 prosenttia valtion budjetista.

Nergin mukaan on vaikeaa löytää sopivia hyväkuntoisia tiloja uusille vastaanottokeskuksille. Samaa sanoo Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula.

Muuten Punaisen Ristin henkilöstö ja muut resurssit riittävät Kumpulan mukaan hyvin.

Kumpula uskoo, että poliitikkojen puheet äärirajoista liittyivät siihen, että turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa kasvoi niin nopeasti.

Seuraavaksi tarvitaan kuntapaikkoja niille ihmisille, jotka saavat myönteisen turvapaikkapäätöksen. Pakolaisten vastaanottaminen on kunnille vapaaehtoista.

”10 000 kuntapaikkaa pitäisi löytyä. Tällä hetkellä niitä ei ole”, Nerg sanoo.

Valtio maksaa kunnille pakolaisten vastaanotosta, joten kuntien kannattaisi Nergin mukaan olla kiinnostuneita vastaanotosta.

Punaisen Ristin Kumpula muistuttaa, että pakolaisuuden syyt eivät ole kadonneet, päinvastoin. Niiden ratkominen on turvallisuuden ja työllisyyden varmistamista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa, esimerkiksi kehitysyhteistyön keinoin.

Syyrian tilanne on yhtä paha kuin ennenkin ja Irakissa väkivaltaisuudet ovat pahentuneet.

”Jos ihmisille ei saada ruokaa, lääkkeitä ja suojaa konfliktin aikana, he lähtevät liikkeelle.”

Myös Maahanmuuttoviraston Kuuluvainen sanoo, että pakolaisuus on ennusteiden mukaan kasvussa. Se, että Suomeen tällä hetkellä tulee vähemmän turvapaikanhakijoita, johtuu ennemmin talvesta kuin hallituksen joulukuussa päättämistä turvapaikkapolitiikan kiristyksistä. Arviota 15 000 turvapaikanhakijasta saatetaan joutua tarkentamaan.

”Eivät hallituksen toimet niin rajuja ole, että niillä olisi ratkaisevaa merkitystä (turvapaikanhakijoiden määrän kannalta)”, Kuuluvainen sanoo.

Jos turvapaikanhakijoita tulisi Suomeen Ruotsin tavoin yli satatuhatta, tulisi vastaanotosta Kuuluvaisen mukaan ”pelkistetympää”. Jo nyt hallitus harkitsee vastaanottorahan laskemista. Se on tällä hetkellä majoituksen ja ruuan lisäksi noin 92 euroa kuussa.

Kuuluvainen sanoo, että valtio joutuu harkitsemaan ”erilaisia rajoittamistoimia” rajoilla, jos turvapaikanhakijamäärä kasvaa rajusti.

Ruotsiin on tullut useiden vuosien ajan Suomea moninkertaisesti enemmän turvapaikanhakijoita. Miksi Suomen raja tuli poliitikkojen puheissa vastaan niin nopeasti?

Nerg ja Kuuluvainen sanovat, että Ruotsi ehti tottua turvapaikanhakijoiden vastaanottoon vuosien aikana. Maahanmuuttajat ovat myös tuoneet elinvoimaa ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

Onko kyse henkisestä rajasta – siitä, että suomalaiset eivät halua tänne lisää turvapaikanhakijoita?

”En haluaisi myöntää, että tämä on henkisesti liian iso asia. Toivon, että niin ei ole”, Nerg sanoo.

Joka kolmas saa jäädä

Suomeen saapui viime vuonna 32 478 turvapaikanhakijaa ja vuonna 2014 3 651 turvapaikanhakijaa.

Tänä vuonna turvapaikkaa on hakenut noin 700 ihmistä. Viranomaiset odottavat vuoden aikana yhteensä noin 15 000 hakemusta.

Viranomaiset laskevat, että joka kolmas hakija saa turvapaikan. Hallituksen joulukuussa hyväksymä ohjelma vaikeuttaa turvapaikan saamista ja perheenyhdistämistä ja tekee oleskeluluvista määräaikaisia.

Vastaanottokeskusten pyörittäminen, turvapaikanhakijoille maksettavat tuet ja maahanmuuttoviraston toiminta maksoivat vuonna 2015 noin 188 miljoonaa euroa. Eniten rahaa kuluu vastaanottokeskusten ylläpitoon. Vuonna 2014 vastaavat kulut olivat noin 80 miljoonaa euroa. Myös työ- ja elinkeinoministeriö, hallinto-oikeudet ja poliisi ovat saaneet lisää rahaa turvapaikanhakijoihin liittyviin kuluihin.

Suomessa on yksi turvapaikanhakijoiden järjestelykeskus, 144 vastaanottokeskusta ja 78 alaikäisten turvapaikanhakijoiden yksikköä (19.1.).

Lähteet: Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto.

Tweet