Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Riikka Suominen
Puoluetta linjaamassa. Puoluekokoukset ovat vaikuttamisen paikka politiikasta kiinnostuneille. Kuva vihreiden viime kesän puoluekokouksesta Tampereelta.
11.5.2018 11.59
”Ihmiset ovat kyllästyneitä politiikkaan. Aika on ajanut puolueiden ohi.”
Tämä viesti on kuultu viime aikoina monesta paikasta.
Kansanedustaja Hjallis Harkimon perustama Liike Nyt julistaa politiikan epäonnistuneen. Tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wilenius sanoo, että edustuksellisen demokratian aika on ohi. Vain kuusi prosenttia suomalaisista kuuluu puolueisiin. Sitran tuore raportti ehdottaa, että kansanedustajat arvottaisiin.
Euroopassa nähdään hälyttäviäkin esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun ihmiset menettävät uskonsa perinteiseen puoluejärjestelmään.
Unkarin ja Puolan epädemokraattiset hallitukset ratsastavat ihmisten peloilla ja pettymyksellä. He käyttävät häikäilemättä hyväkseen ihmisten kaipuuta vahvoihin johtajiin.
Mitä puolueiden Suomessa pitäisi tehdä, jotta ihmisten usko politiikkaan säilyy?
”Kuilu ihmisten ja politiikan välillä johtuu kokemuksesta, ettei puolueilla ole uskottavia visioita ja unelmia yhteiskunnan tulevaisuudesta”, vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen sanoo.
Hänestä politiikan sisällöt ratkaisevat sen, luottavatko ihmiset puolueisiin.
”Toivon ja muutoksen viesti, hope and change, nosti Barack Obaman valtaan ja sama on Emmanuel Macronin vaalivoittojen takana”, Miettinen sanoo.
Hän uskoo, että sama ilmiö oli Hollannissa vihreiden tämänkeväisen paikallisvaalivoiton takana.
Perinteisten puolueiden visiot ovat hukassa. Sekä vasemmiston että oikeiston voi nähdä saavuttaneen alkuperäiset tavoitteensa: meillä on vuosilomat ja peruskoulu, kuten sosiaalidemokraatit halusivat.
Samaan aikaan yhteiskunta on niin markkinaehtoinen, ettei 1980-luvun kokoomus edes haaveillut tällaisesta. Lisäksi globalisaatio on jakanut työpaikat maailmassa niin, että työväestöltä on mennyt usko politiikkaan.
Kun isoa visiota ei ole, poliitikka näyttää tekniseltä viilaukselta, jossa puhutaan munkkilatinaa, Miettinen arvioi.
”Ihmiset eivät hae politiikalta pieniä säätöjä kapitaatiomalliin, vaan uskottavia visioita maailman muuttamiseksi paremmaksi. On huutavan isoja ongelmia, jotka pitäisi ratkaista.”
Miettisen mukaan vihreät perustettiin 1980-luvulla samanlaisessa ilmapiirissä.
”Ihmisistä tuntui, etteivät perinteiset puolueet puhuneet niistä isoista ongelmista, jotka olivat kaatumassa päälle: ympäristö, rauhankysymys ja feminismi. Ihmiset menivät yhteen ja perusti liikkeen, josta tuli vihreät.”
Miettisen mielestä puolueilla, myös vihreillä, on vain välinearvo. Puolueen pitää viestiä tavoite ja tarjota ihmisille välineet siihen, miten tavoitteeseen päästään.
”Toiminnan suunta pitää kääntää kokouksissa istumisesta siihen, että muutamme maailmaa. Puolue ei ole stara, vaan ihmiset ovat.”
Lisää aiheesta Vihreän Langan podcastissa Puhekuplassa. Kuuntele täällä.
puoluekenttä  puolueet  demokratia 
Tweet