Puhekupla: Näin kuntapolitiikasta pitäisi puhua

13.3.2017 10.46

Emmi Skytén

Yhteiskunnallinen keskustelu on tulehtunutta ja ihmiset pettyneitä politiikkaan. Miten kuntateemoista voisi puhua niin, että ne kiinnostaisivat, mutta ei tulisi riitaa? Tästä keskusteltiin Vihreän Langan Puhekupla-podcastissa, jossa vieraana oli tietokirjailija Johanna Korhonen.

Puhekuplassa pantiin merkille, että yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymisen yhtenä seurauksena puolueiden on vaikea saada kuntavaaliehdokkaita. Yhä harvempi haluaa joutua sellaisten vihaviestien kohteeksi, jota poliitikot kohtaavat paljon.

"Minulla on todistusaineistoakin tästä. Olen keskustellut kotikaupungissani Vantaalla sellaisten ihmisten kanssa, jotka sanoivat pohtineensa kuntavaaliehdokkuutta, mutta tulleensa siihen tulokseen, että ei, koska he eivät halua altistaa itseään tälle kaikelle vihalle", Korhonen sanoo.

"Pelon ilmapiiri on demokratian kannalta aivan älyttömän vaarallinen", Korhonen sanoo.

Kuntavaalikeskustelun yhtenä ongelmana on Korhosen mielestä se, että toimittajat eivät kerro tarpeeksi hyvin, mistä kuntavaaleissa on kyse.

Vaalikoneissa kysytään kuntavaaliehdokkailta heidän kantojaan eutanasiaan, vaikka se ei ole kuntien päätettävissä. Arvokysymyksiä kysytään, koska kuntavaaliehdokkaat halutaan jakaa arvomaailmaltaan eri leireihin. Eutanasia-kysymys ei kuitenkaan välttämättä mittaa ehdokkaan arvomaailmaa.

Keskusteluilmapiiriä voisi parantaa kiinnittämällä huomiota siihen, miten puhutaan. Keskustelijoiden pitäisi käyttää sanoja, jotka eivät ole toisen osapuolen keksimiä. Nyt media kyseenalaistamatta toistaa hallituksen keksimiä sanoja, kuten kilpailukykysopimus eli kiky ja valinnanvapaus. Tällaiset hankalat sanat ovat omiaan vieraannuttamaan ihmisiä politiikasta. Jos oppositio käyttää näitä samoja hallituksen määrittelemiä termejä, se on jo hävinnyt keskustelun.

"Oppositio ei pärjää niin kauan, kun se ei keksi omia käsitteitään", Korhonen sanoo.

Osaksi keskusteluilmapiirin tulehtumiseen oli Puhekuplan keskustelijoiden mielestä syynä se, että on paljon ihmisiä, jotka kokevat, että he ovat arvottomia eikä heitä kuunnella.

Korhosen mielestä kaikki puolueet voisivat kehittää monenkeskistä viestintää. Puolueet voisivat kerätä tietoa kansalaisilta, kysyä mikä heille on merkityksellistä.

Se olisi tärkeää, koska usein äänestyspäätökseen vaikuttaa asiakysymysten ohella se, ettääänestäjä  haluaa kuulua tiettyyn porukkaan.

"Ehdokkaat mielellään kertovat, mitä itse ajavat. Asian toinen puoli on, että ehdokkaat kysyisivät kuntalaisilta: "Mitä te haluaisitte, että minä ajan?"

Korhosen mielestä kunnilla olisi mahdollisuuksia käyttää rakentavasti hyödyksi ihmisen halua kuulua ryhmiin. Kunnallisalan kehittämissäätiön tekemän kyselyn mukaan kuntalaiset haluaisivat, että kunta on yhteisöllisyyden alusta.

"Kuntalaiset haluaisivat, että kuntalaisuus ei ole sitä, että saadaan joitakin palveluita vaan sitä, että minä kuulun tähän yhteisöön."

Kunnalla on hyviä välineitä yhteisöllisyyden kehittämiseen, kuten kirjastot. Kunnat voisivat Korhosen mukaan myös viestiä kuntalaisten kanssa nykyistä enemmän. Näin kansalaisillakin olisi sellainen tunne, että heitä kuunnellaan.

Kuuntele podcast täältä.

kuntavaalit  keskusteluilmapiiri  kunnan tehtävät