Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Flickr / Helge V. Keitel

Vaalijulisteita
hämärät vaihtoehdot. Suomessa äänestäjä saa valita ehdokkaan, mutta ei tiedä, millaista politiikkaa vaalien jälkeen muodostettu hallitus tekee. Kuvassa vuoden 2015 eduskuntavaalien julisteita.Flickr / Helge V. Keitel

hämärät vaihtoehdot. Suomessa äänestäjä saa valita ehdokkaan, mutta ei tiedä, millaista politiikkaa vaalien jälkeen muodostettu hallitus tekee. Kuvassa vuoden 2015 eduskuntavaalien julisteita.

Professori: Suomen demokratia ei voi hyvin

14.7.2016 15.20

Annakaisa Suni

”Suomen demokratia ei voi erityisen hyvin”, sanoo professori Åsa von Schoultz ruotsalaisesta Mittuniversitetetista.

Von Schoultzin ja professori Kimmo Grönlundin Åbo Akademille tekemä analyysi viime kevään eduskuntavaaleista julkaistaan perjantaina. Tutkijoiden mukaan erot äänestysaktiivisuudessa ovat ongelma demokratialle.

25–34-vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneista 80 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Samanikäisistä vain peruskoulun käyneistä ainoastaan 31 prosenttia äänesti.

"Vähän koulutetuilla ja pienituloisilla ihmisillä on muita paljon pienempi vaikutus poliittisiin päätöksiin. Ne ihmiset, jotka kaikkein eniten tarvitsevat yhteiskunnan resursseja, eivät saa ääntään kuuluviin", von Schoultz sanoi torstaina Porin Suomi-areenassa.

Sama ilmiö näkyy muissa maissa. Äänestysaktiivisuus Suomen eduskuntavaaleissa on kuitenkin 15 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Ruotsissa. Suomen eduskuntavaaleissa äänestää noin 70 prosenttia äänioikeutetuista, kun Ruotsissa luku on 85 prosentin luokkaa.

Tutkijoiden mukaan eroa ei ole helppo selittää. Suomessa tehdään paljon asioita oikein: Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, jossa on ilmainen koulutus ja pienet tuloerot.

Suurin selittävä tekijä on von Schoultzin mukaan Suomen tapa päättää hallitusvaihtoehdoista vasta vaalien jälkeen. Äänestäjä saa valita ehdokkaan, mutta ei tiedä, millaista politiikkaa vaalien jälkeen muodostettu hallitus tekee.

"Suurin osa ihmisistä ei pohdi maansa vaalitapaa suhteessa muihin maihin. Ihmiset kuitenkin tajuavat, miten he äänestivät ja millaista politiikkaa he vaalien jälkeen saivat."

Suomessa äänestäjät eivät voi valita selkeiden poliittisten vaihtoehtojen välillä.

"Jos näyttää siltä, ettei äänellä ole vaikutusta, moni jättää äänestämättä", von Schoultz sanoo.

eduskuntavaalit 2015  vaalit  demokratia  Suomi-areena 2016 


Lisää aiheesta:



Viite