Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sammeli Heikkinen
Missä mennään? Vaalien ensimmäisen kierroksen loppusuora häämöttää, mutta gallupien tulokset vaihtelevat.
Presidenttigallupeissa hurjat heitot – Tutkija ei muista nähneensä vastaavaa ja kaipaa lehdiltä avoimuutta
19.1.2018 13.52
Presidentinvaaleista tuli perä perää kaksi mielipidetiedustelua. Niiden tulokset ovat hämmentävän erilaiset. Vihreän Langan haastattelema asiantuntija arvioi eron heijastuvan tavoista, joilla aineisto kerätään.
Torstaina illalla julkaistiin Alma Median ja perjantaina aamulla Helsingin Sanomien presidentinvaaligallup. Alman mukaan ennakkosuosikki Sauli Niinistön kannatus on pudonnut 58 prosenttiin, Hesarin mukaan 68 prosenttiin.
Miten on mahdollista, että Niinistön kannatuksessa on kymmenen prosenttiyksikön ero?
Tampereen yliopiston tiedotusopin emeritusprofessori Pertti Suhonen ei muista koskaan nähneensä yhtä isoa heittoa laatulehtien gallupeissa, jotka on tehty samaan aikaan ja joissa on todennäköisesti kysytty samat kysymykset.
Suhonen arvelee eron syntyneen erilaisista aineistonkeruutavoista.
”On valitettavaa, että nämä laatulehdet eivät kerro kovin tarkkaan, miten aineistot on kerätty. Se ihan perustellusti herättää epäilyksiä tutkimuksia kohtaan”, Suhonen sanoo.
Toinen mielenkiintoinen ero Suhosen mielestä on Pekka Haaviston (vihr) mitattu kannatus: Alma Medialla kannatus on säilynyt samalla neljäntoista prosentin tasolla, Hesarissa pudonnut yhteentoista prosenttiin.
Olennainen ero tutkimuslaitosten kyselyjen välillä on Suhosen mukaan siinä, että Hesarin käyttämä Kantar TNS on tehnyt koko kyselyn puhelinhaastatteluina. Niitä tehtäessä on mahdollista huolehtia otoksen edustavuudesta. Kyselyyn vastasi tuhat suomalaista.
Alma Median kyselyn tehnyt Tietoykkönen puolestaan keräsi 1 500:n vastauksensa aineistosta kolmasosan puhelimitse ja kaksi kolmasosaa internetkyselynä.
”Mutta tässä ei kerrota ollenkaan, miten internetkyselyn vastaajat ovat valikoituneet. Se on ongelmallista”, Suhonen sanoo.
Suhonen kritisoi lehtien puutteellista tapaa avata gallupien tekotapoja ja taustoja. Hänen mukaansa Yle on näiltä osin hoitanut leiviskänsä paremmin.
Suhonen huomauttaa, että myös kansainvälinen tutkimuslaitosten järjestö edellyttää, että haastateltavien valinnasta ja tekotavasta annetaan selkeä kuva.
Kokenut mielipidetutkimusten seuraaja korostaa, että olisi tärkeää kertoa myös kadon suuruus, eli se, kuinka moni alkuperäisestä otoksesta jätti vastaamatta.
Tärkeää olisi myös avata nykyistä selkeämmin aineiston edustavuus taustatekijöiden suhteen.
gallup presidentinvaalit kansanäänestys
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
