Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Jussi Nukari, Lehtikuva
Ohjat käsissä. Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, puheenjohtaja Timo Soini ja hänen vaimonsa Tiina Soini perussuomalaisten puoluekokouksessa Turun Logomossa viime elokuussa.
Poikkeuksellinen puoluerakenne selittää persujen Tynkkys-sotkua
5.11.2015 11.18
Perussuomalaiset on suomalaisen puoluekentän outolintu puoluekoneiston toiminnan suhteen.
Systeemin poikkeuksellisuus mahdollisti myös puolueen varapuheenjohtajan ja nuorisojärjestön puheenjohtajan Sebastian Tynkkysen sekavaksi kääntyneen erottamisen. Perussuomalaisten puoluehallitus päätti lokakuun lopulla erottaa Tynkkysen puolueesta. Viime viikonloppuna nuorisojärjestö, johon voi kuulua, vaikkei olisi puolueen jäsen, valitsi hänet jatkamaan puheenjohtajanaan.
Perussuomalaisia lukuunottamatta suomalaisten eduskuntapuolueiden organisaatio on pääpiirteiltään samanlainen, puoluetutkija Rauli Mickelsson Turun yliopistosta kertoo. Jäsenet kuuluvat paikallisosastoon tai -järjestöön ja nämä taas kuuluvat puolueeseen. Osastoilta on edustaja tai edustajia puoluekokouksessa, joka sitten valitsee muun muassa puheenjohtajat ja puoluehallituksen.
”Edustuksellisissa puoluekokouksissa päätetään henkilövalinnat ja tärkeimmät linjanvedot.”
Puoluedemokratiaa tutkinut keskustaa lähellä olevan E2-ajatuspajan johtaja Karina Jutila muistuttaa, että puolueiden toiminnan pohjalla on lainsäädäntö. Sen vuoksi myös puolueiden rakenteet ovat samankaltaisia.
Perussuomalaiset erottaa muista puolueista se, että jäsenet kuuluvat suoraan puolueeseen ja puoluehallitus hyväksyy jäsenet. Siten puoluehallitus voi myös erottaa jäsenen, kuten Tynkkyselle kävi. Se, keitä on jäseninä, pysyy näin hyvin puoluejohdon hallinnassa. Mickelssonin mukaan kääntöpuolena on se, ettei järjestökenttä ole suoraan yhteydessä puolueeseen.
”Puolueen jäsenen pitää erikseen liittyä paikallisyhdistykseen tai jäsenjärjestöön. Järjestöt ovat erikseen myös puolueen jäseniä.”
Kun jäsen kuuluu suoraan puolueeseen, puoluekokouskaan ei ole edustuksellinen, vaan niin sanottu joukkokokous. Jokainen puolueen jäsen voi siis osallistua kokoukseen ja käyttää siellä äänivaltaansa. Toisaalta vain niiden ääni kuuluu, jotka ovat paikalla. Perussuomalaisten elokuiseen puoluekokoukseen osallistui yli tuhat ihmistä eli hieman yli kymmenesosa puolueen jäsenistöstä.
Oleellista on myös se, mistä puoluekokous voi päättää. Mickelssonin mukaan perussuomalaisten kokous päätti ensimmäisenä päivänä henkilövalinnoista, toisena päivänä taas puolueen johto kuunteli kokousväen kuulumisia. Varsinaisia jäsenien tai jäsenjärjestöjen aloitteita ei käsitelty, kuten ei puolueen ohjelmalinjauksiakaan.
”Perussuomalaisillahan on ollut varsin vähän ohjelmatehtailua. Ja ohjelmat on sitten valmisteltu ja hyväksytty pienemmässä piirissä, puoluevaltuustossa tai jopa -hallituksessa”, Mickelsson sanoo.
Se, ettei jäsenjärjestöjen tai jäsenten aloitteita käsitellä puoluekokouksessa on poikkeuksellista. Esimerkiksi vihreissä aloitteen voi tehdä jäsenjärjestö tai yksittäinen jäsen. Puoluehallitus vastaa jokaiseen aloitteeseen ja kokouksessa tehdään päätös. Samanlainen järjestelmä on ainakin demareilla. Keskustalla ja kokoomuksella aloiteoikeus on vain jäsenjärjestöillä.
Toisaalta perussuomalaisten kokouskin pääsi yllättämään puoluejohdon, kun se valitsi Tynkkysen varapuheenjohtajaksi johdon suosikin Juho Eerolan sijaan.
Karina Jutilan mielestä onkin merkki aidon puoluedemokratian lisääntymisestä, että yhä useamman puolueen kokouksessa puheenjohtajavalintoja on vaikea ennakoida etukäteen.
Jutila muistuttaa, että muodollisen puoluekoneiston sisällä valtaa käytetään paljon epävirallisilla areenoilla. Puolue-eliitti pääsee vaikuttamaan muun muassa asioiden valmistelun kautta. Samalla puolueen sisäiseen elämään kuuluu kilpailu. Syntyy kuppikuntia, joilla voi olla erilaisia päämääriä.
”Perussuomalaisilla on uuden puolueen kipuilua, ei ole totuttu siihen että fraktiota syntyy. Puolueen pitää päättää, miten sisäiseen kilpailuasetelmaan suhtaudutaan”, Jutila sanoo.
Hänen mukaansa puolueen sisäiseen vallankäyttöön vaikuttaa myös se, onko puolue hallituksessa vai oppositiossa.
”Oppositiossa puolue-elimillä on enemmän vaikutusvaltaa puolueen linjaan, hallitusasemassa hallitusohjelma ja koalitiohallituksen jännitteet taas näkyvät päätöksissä.”
Otsikko korjattu klo 11.28.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
