Pandadiplomatiaa vai virheinvestointi?

22.6.2016 16.04

Vesa Sisättö

ÄHTÄRIN ELÄINPUISTOON on ehkä jo ensi vuonna tulossa kaksi kiinalaista jättiläispandaa. Hanke on monisyinen vyyhti, jossa kiinalaisten tapa harrastaa pandoilla diplomatiaa, eläinten aito suojeluntarve ja turistinähtävyyden kehittäminen näyttelevät kukin osaansa.

Panda-hankkeen juuret ovat maa- ja metsätalousministeriön pitkään jatkuneessa yhteistyössä Kiinan vastaavan ministeriön kanssa. Suomen ministeriöllä on ollut hankkeita Kiinassa nimenomaan pandojen kotiseudulla.

Vuonna 2008 maanjäristys tuhosi pandojen elinympäristöjä Sichuanin maakunnassa. Tällä hetkellä luonnosta pelastettuja isopandoja on kiinalaisissa eläintarhoissa puutteellisissa oloissa. Pandojen siirto parempiin oloihin ulkomaille on perusteltua.

Pelkästä eläinsuojelusta pandojen siirrossa ei kuitenkaan ole kyse. Kiinalaiset valikoivat vastaanottajamaat – pandoja on käytetty diplomatian välineenä Kiinassa jo keskiajalla. Nytkin pandoja on päätynyt Kiinan suurimpien kauppakumppaneiden eläintarhoihin.

Pandat eivät tule yllätyslahjana.

”Aloite pandojen saamiseksi on aina vastaanottajamaalla”, korostaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Diplomatia ja luonnonsuojelu kietoutuvat hankkeessa yhteen.

”Lopullinen tavoite on aina jättiläispandojen palauttaminen luontoon ja siihen on Kiinassakin oma ohjelmansa”, Husu-Kallio kuvaa. Hän uskoo Ähtärin sopivan pandoille hyvin.

Pandat sopivat myös Ähtärin suunnitelmiin. Puisto on laajentamassa eläinvalikoimaansa Aasian uhanalaisten eläinten suuntaan.

Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Juhani Haapaniemi korostaa myös hankkeen poliittisista ulottuvuuksista.

”Pandoihin liittyy poliittinen taso, sillä pandat ovat Kiinassa heidän vastaavan ministeriönsä omaisuutta. Näin on luontevaa että keskusteluja niistä käydään samalla ministeriötasolla. Lopulta itse sopimus solmitaan hyvinkin korkealla tasolla.”

Oma prosessinsa oli juuri Ähtärin valikoituminen pandojen kotipaikaksi Suomessa. Ehdolla sijoituspaikaksi olivat myös Ranuan eläinpuisto ja Korkeasaaren eläintarha. Korkeasaari vetäytyi hankkeesta varhaisessa vaiheessa.

”Sanoimme ei, koska pandat olisivat olleet investointina iso. Meidän kannalta se olisi tarkoittanut, että meidän olisi pitänyt keskittyä pandoihin, muut eläimet olisivat jääneet vähemmälle”, kertoo Korkeasaaren eläintarhan johtaja Sanna Hellström.

Korkeasaari on jo tilana rajallinen. Lisäksi eläintarha on pyrkinyt suurentamaan eläinten aitauksia, mikä myös vähentää käytettävissä olevaa tilaa.

Toisaalta Korkeasaari on Suomen eläintarhoista ainoa, joka muistuttaa kävijämäärältään ja sijainniltaan Euroopan muita panda-eläintarhoja.

Pandat ovat iso investointi. Ähtäriin saapuvat pandat jäävät Kiinan omaisuudeksi ja niistä maksetaan vuosittainen summa Kiinaan.

”Kyse on kaksisuuntaisesta suojeluhankkeesta: otamme Kiinan vuoden 2008 maanjäristyksessä elinympäristönsä menettäneitä pandoja Suomeen ja lisäksi maksamme pandojen suojelusta paikan päällä. Tämä summa vaihtelee solmittujen sopimusten mukaan, se ei suoraan ole nettilähteissä mainittu 'pandojen vuokra', miljoona dollaria vuodessa”, kertoo Juhani Haapaniemi.

Panda-hankkeen kokonaiskustannukset eivät vielä ole selvillä, sillä neuvottelut kiinalaisten kanssa ovat kesken. Myös tilat ovat suunnitteluvaiheessa. Tilojen ja Kiinalle maksettavan korvauksen lisäksi tulee henkilöstökuluja.

”Ainakin aluksi pandoille tulee kiinalaiset hoitajat ja eläinlääkäri opastamaan omia työntekijöitämme. Vastaanottava eläintarha maksaa heidän palkkansa”, kertoo Haapaniemi.

Eläinsuojelujärjestöt ovat kritisoineet Ähtärin pandahanketta. Niiden mukaan Suomen ilmasto ei sovi pandoille. Ne joutuisivat viettämään pitkiä aikoja sisätiloissa. Tämä oli myös yksi syy, miksi Korkeasaari ei tarttunut pandoihin. Korkeasaaressa pyritään siihen, että isot eläimet voisivat olla ulkona ympäri vuoden.

Ähtärissä pandoille suunnitellaan myös sisätilat. Pandojen kotiseudulla Kiinassa pandat asuvat vuorilla, mutta niiden elinalueen ilmastoa on kuvattu Suomea leudommaksi. Ilmasto vaihtelee alueella korkeuden mukaan: korkeimmilla huipuilla se on peräti arktinen. Pandojen tiedetään laskeutuvan talvisin alemmille rinteille pakoon kovimpia pakkasia. On vaikea sanoa miten tällainen ilmasto vertautuu Suomen ilmastoon.

Tampereen delfinaario suljettiin juuri. Ähtärin pandahanke tuntuu eläinten käyttämiseltä nähtävyytenä.

”Tässä on selkeä ero: Pandoissa on kyse puhtaasti lajin suojeluhankkeesta. Delfiini ei ole varsinaisesti uhanalainen laji”, kommentoi Juhani Haapaniemi

Ähtärin mukaan panda-hankkeeseen ei ole lähdetty silmät euronkuvia vilkkuen.

”Meillä ei ole tarkkoja arvioita pandojen vaikutuksesta kävijämääriin. Tämä on ennen kaikkea suojeluhanke, eikä liiketaloudellinen puoli ole kärjessä. Totta kai pandoihin liittyvät investoinnit tulee kattaa jollakin," Juhani Haapaniemi muistuttaa.

Ähtärillä on kaikki perusteet odottaa pandojen nostavan kävijämääriä. Näin on tapahtunut kaikkialla– parhaimmillaan kävijämäärät ovat lähes kaksinkertaistuneet pandojen saavuttua.

Ähtäri poikkeaa kuitenkin suuresti pandojen kotieläintarhoista Euroopassa. Tällä hetkellä pandoja on viidessä eurooppalaisessa eläintarhassa tai -puistossa: Wienissä, Madridissa, Edinburghissa, Zoo Parc de Beauvalissa Ranskassa ja Pairi Daizassa Belgiassa. Näitä kaikkia yhdistää yksi asia: ne ovat alun perinkin olleet kävijämääriltään monta kertaa suurempia paikkoja kuin Ähtäri.

Lukuunottamatta Edinburghin eläintarhaa kaikkien panda-eläintarhojen vuosittaiset kävijät ovat miljoonaluokkaa. Wienissä ja Madridissa pandoja on ollut pitkään, mutta Edinburgh, Ranskan Zoo Parc de Beauval ja Belgian Pairi Dariza ovat saaneet pandansa tällä vuosikymmenellä. Ähtärin kävijäennätys on 162 000 kävijää vuodessa.

Edinburghin eläintarhassa on nähty myös panda-efektin laantuminen. Ennen pandojen saapumista vuoden 2011 lopussa Edinburghin eläintarhan kävijämäärät olivat laskeneet. Ensimmäisenä pandavuonna 2012 kävijöitä oli 811 000, joka oli lähes 300 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoteen 2015 mennessä lukemat ovat painuneet 633 000:een – mikä on suunnilleen sama lukema kuin ennen pandoja edeltänyttä laskua.

Myös Zoo Parc de Beauvalissa kävijämäärät ovat tulleet alas pandahuipusta. Belgialainen Pairi Daiza sai pandansa vuoden 2014 alkupuolella ja kävijämäärät ovat nousseet kahtena viime vuonna – mutta toisaalta puisto on kertonut tuloksensa pienenneen kovien investointien vuoksi.

Panda-eläintarhoissa on myös muuta nähtävää. Kaikissa viidessä eläinlajien määrä nousee satoihin, tyypillisesti 500–600 lajiin. Pienin kirjo on Edinburgissa, jossa lajeja on 170. Ähtärissä on noin 60 eläinlajia

Beauval ja Pairi Daiza vertautuvat eniten Ähtäriin, sillä ne ovat eläinpuistoja kaupunkikeskusten ulkopuolella. Tosin Pairi Daizaan on alle tunnin ajo Brysselistä ja Zoo Parc Beauval on kahden ja puolen tunnin ajomatka päässä Pariisista. Ähtäri on noin neljän tunnin automatkan päästä Helsingistä.

Kestävätkö Ähtärin rahkeet pandoja? Julkista rahaa hankkeelle ei ole luvattu.

”Lähtökohtaisesti panda-hanke on tarhan oma investointi. Ähtärin kunta tai valtio eivät ole korvamerkinneet rahaa pandoille",Haapaniemi kertoo.

Maa- ja metsätalousministeriössä ollaan tietoisia hankkeeseen liittyvistä taloudellisista haasteista. Ähtärin syrjäisyys ja pienuus eivät ole ministeriön mielestä kuitenkaan este.

"Neuvottelujen aloittamisen pohjana on tarhan liiketaloussuunnitelma. Niin sanottu maalaistarha on tietoinen valinta. Sellaisessa on tilaa ja parhaat mahdolliset olot, Korkeasaareen ei tällaista olisi voitu rakentaa", kuvaa Jaana Husu-Kallio.

Miten mahtaa lopulta käydä, jos eläinpuiston rahat loppuvat? Kun pandat ovat myös diplomatiaa, loppupeleissä virallisella Suomella saattaa olla haluja pelastaa hanke tarvittaessa.

Haastattelujen lisäksi jutussa on käytetty lähteenä suomalaisen ja ulkomaisen median uutisia aiheesta ja muita nettilähteitä, muun muassa eläintarhojen nettisivuja.

eläimet 

Tweet