Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sakari Piippo, Valtioneuvoston kanslia
Kilpailun rajat. Grahn-Laasonen ei halua avata perusopetusta kilpailulle. ”Julkisesti rahoitettu järjestelmä tuottaa erinomaisia tuloksia.”
Ovatko koulutusleikkaukset vahingoittaneet Suomen kilpailukykyä, Sanni Grahn-Laasonen?
8.6.2018 12.24
Grahn-Laasosen aikana koulutuksesta on leikattu yli 800 miljoonaa euroa. Ministeri sanoo halunneensa uudistaa koulutuksen rakenteita.
Mitä hyvää Suomelle on seurannut koulutusleikkauksista?
”Leikkaukset tehtiin heikon taloustilanteen vuoksi. Kymmenen miljardin kestävyysvaje oli paikattava. Kun hallituskausi oli puolessa välissä, pystyttiin kääntämään suunta. Viimeksi toukokuussa annettiin 60 miljoonan lisätalousarvio koulutukseen.
Tämän hallituksen aikana on uudistettu koko koulutusjärjestelmä. Olen halunnut, että keskitytään rakenteisiin ja sisältöihin. Työtä mitataan sillä, mitä on saatu aikaan. Koulutuksen uudistuksella on pitkäaikaisia vaikutuksia.”
Kuinka paljon koulutusleikkaukset heikentävät Suomen kilpailukykyä?
”Osaamisen merkitys kilpailukyvyn kannalta kasvaa koko ajan, mutta kilpailukykyyn liittyvät muutkin tekijät kun koulutus. Suomalainen yhteiskunta perustuu korkeaan osaamiseen ja aivoihin.
Vihreiltä en ole kuullut koulutuksen sisältöön tai rakenteisiin tulevia ehdotuksia. Toivoisin, että resurssien lisäksi puhuttaisiin koulutuksen laadusta ja rakenteista.
Silloinkaan, kun Suomi oli tutkimuksissa peruskoulun osalta kärjessä, ei käytetty eniten rahaa koulutukseen. Menestyksen syynä olivat koulutetut opettajat, koulutuksen arvostus ja pedagoginen osaaminen.”
OAJ:n tuore kysely kertoo, että opettajien työhyvinvointi laskee. Mitä tälle tehdään?
”Käynnissä olevat uudistukset, kuten uudet opetussuunnitelmat, kuormittavat opettajia. Kuormitukseen pitää suhtautua vakavasti. Tällä hallituskaudella opettajakoulutukseen on käytetty 60 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmin. Käyttöön on otettu tutor-opettajamalli, joka tuo opettajan toisinaan yksinäiseen työhön vertaistukea. Tutkimusten mukaan se vähentää työkuormaa. Myös yhteisopettajuus yleistyy. Yritämme opetushallituksen kanssa vähentää opettajien paperityötä, joka vie aikaa opetukselta.”
Mitä halusit tällä hallituskaudella tehdä koulutukselle?
”Halusin uudistaa rakenteita. Koulutuksen pitää tuottaa tasa-arvoa, koulutustason nousua ja vastata maailman muutokseen. Jo vuosituhannen alussa, kun olin opiskelijapolitiikassa, puhuttiin samoista asioista, mutta uudistuksia ei tehty.
Edelliset isot koululakien uudistukset 1990- luvulla tuottivat meille Pisa–menestystä ja lisäsivät opettajien autonomiaa. Tällä kaudella on uudistettu ammatillinen koulutus, lukio ja opetussuunnitelmat. Uusin muutos on se, että vieras kieli alkaa jo ensimmäisellä luokalla. Lisäksi jatkossa jokaisessa ryhmässä on pedagogisen koulutuksen saanut opettaja. Maksutonta varhaiskasvatusta kokeillaan viisivuotiaille.”
Yliopisto-opintoja rajoitetaan nykyään tiukasti. Mikseivät nuoret enää saa etsiä itseään?
”Suomessa on OECD-maiden vanhimpia korkeakouluopiskelijoita. Meillä etsitään itseä pidempään kuin muissa maissa. Meillä opinnot aloitetaan 22–24-vuotiaina, monissa maissa siinä vaiheessa jo valmistutaan. 70 prosenttia ylioppilaista hakee heti tutkinnon jälkeen korkeakouluun mutta vain kolmannes aloittaa. Välivuosista on tullut parin kolmen vuoden odotushuone korkeakouluun.”
Olisiko korkeakouluun hyvä päästä nopeammin?
”En halua kieltää välivuosia. Ne voivat avartaa maailmaa ja antaa työkokemusta. Mutta useimmin ne eivät ole nuorten oma toive. Päällekkäinen mittaaminen kuormittaa lukiolaisia. Pääsäännön pitäisi olla, että lukiolaiset siirtyvät suoraan korkeakouluun lukion jälkeen.”
Mikä on suomalaisen korkeakoulun tärkein tehtävä?
”Edistää vapaata tiedettä, sivistystä, tuottaa ylintä opetusta, kasvattaa ihmisiä palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Toki uutena tehtävänä tullut myös elinikäinen oppiminen.”
Pitääkö korkeakoulujen kilpailla?
”Tiede on kansainvälistä ja rajat ylittävää. On tärkeää, että yliopistot ja ammattikorkeat tuottavat osaamista ja ovat niin laadukkaita, että ovat houkuttelevia yhteistyökumppaneita maailman parhaille korkeakouluille. Korkeakoulujen autonomiaa ja vapaata tiedettä pitää vaalia.”
Lisääntyykö politiikan ja yritysten tarvitsema tutkimus perusrahoituksen kustannuksella?
”Tällä hallituskaudella strateginen tutkimus ei ole lisääntynyt. Viime kaudella siihen päätettiin käyttää noin 55 miljoonaa euroa. Ideana on tuottaa laadukasta perustutkimusta, joka auttaa ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, kuten syrjäytymistä tai ilmastonmuutosta. Tuloksia on hyödynnetty esimerkiksi varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Niillä olen perustellut varhaiskasvatuksen maksuttomuutta.”
Tuleeko korkeakouluopiskelusta maksullista?
”Kaikki puolueet ovat sitoutuneet koulutuksen maksuttomuuteen. Se koskee myös korkeakoulua.”
Millaista päivähoitoa tarvitaan siihen, että äidit saadaan nopeammin hoitovapaalta töihin?
”Kun varhaiskasvatus on laadukasta, se edistää myös naisten työllistymistä. Vanhempien pitää voida luottaa siihen, että päiväkodit ovat hyviä. Suomalainen varhaiskasvatus on kansainvälisesti laadukasta. Merkittävin tasa-arvo-ongelma on heikko osallistumisaste. Ne lapset, jotka hyötyisivät varhaiskasvatuksesta, osallistuvat siihen vähiten. Siksi maksuja on alennettu. Kannatan kaksivuotista esiopetusta koko ikäluokalle.”
Miltä tuntui, kun työttömien lapsilta rajattiin päivähoito-oikeutta?
”Varhaiskasvatuslaissa määriteltiin, että kaikilla on oikeus 20 varhaiskasvatustuntiin viikossa. Se on viisi tuntia enemmän kuin Ruotsissa, ja saman verran kun ekaluokan tuntimäärä. Tämän hallituskauden tärkein perintö on varhaiskasvatuksen merkityksen nousu. Oli aikoinaan viisas päätös, kun luokanopettajakoulutus siirrettiin kasvatustieteellisiin tiedekuntiin yliopistoissa. Se nosti opettajien arvostusta. Siksi varhaiskasvatuksen opettajat koulutetaan jatkossa yliopistoissa.”
Lastentarhanopettajien rekrytointi on vaikeaa huonon palkkauksen ja kasvaneiden ryhmäkokojen vuoksi. Mikä auttaisi tähän?
”Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on lisätty ja pitää lisätä entisestään. Koulutamme tuhat uutta opettajaa, jotta täytetään uuden lain vaatimat paikat. Palkoista ei neuvotella eduskunnassa.
Varhaiskasvatus on tärkein osa koulutusjärjestelmää. Oli herättävää, kun OECD:n suunnalta minulta kysyttiin, että miksi Suomessa kaikkein vaikuttavin osa koulutusjärjestelmää on ainoa maksullinen. Varhaiskasvatuksen pitää kuulua koko ikäluokalle ja olla osa maksutonta koulutusta.”
Suomi haluaa huippututkimusta. Miten tutkijoita saa houkuteltua Suomeen ja pysymään Suomessa?
”Pitää olla korkeatasoista tutkimusta ja osaamista. Tutkijat haluavat työskennellä siellä, missä on mahdollisuus kehittyä.
Suomalaisten koulujen kansainvälistyminen on tärkeää. On hyödyllistä, että tutkijat kerryttävät kokemusta muista maista. Pitää vain huolehtia, että Suomi on vetovoimainen paluumuuttajille ja kansainvälisille osaajille.
Meillä on ollut kymmenen vuotta taantuma. Se on saanut Suomen kääntymään sisäänpäin. Toivon että talouskasvu avartaa ilmapiiriä.”
Joka kahdeksas poika ei lue kunnolla peruskoulun jälkeen, mitä tälle on tehty?
”Tilasto on karmaiseva. Peruskoulusta ei pitäisi päästä läpi ilman monipuolista lukutaitoa. Kun muu yhteiskunta digitalisoituu, koulussa voidaan painottaa keskittymistä vaativaa lukemista.
Kansallinen lukutaitofoorumi luovuttaa esityksensä syksyllä. Suomen pitää olla lukutaidon kärkimaa.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
