Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Kuuluuko sisälle? Ympäristöjärjestöt osoittivat mieltään kuulemispaikkana toimineen Smolnan edessä Helsingissä maanantaina.
Ollaanko kansallisomaisuus pistämässä jakoon pikalailla?
22.10.2015 14.15
Uuden metsähallituslain on pelätty vievän valtavia vesi- ja maa-alueita taloudelliseen käyttöön.
Suomen luonnonsuojeluliitto varoitti syyskuun lopulla, että laissa kaavaillaan ainakin parin miljoonan vesihehtaarin siirtoa liiketalouden piiriin. Nykyään nämä vedet ovat niin sanotusti luontopalvelun taseessa. Niihin ei siis kohdistu liiketaloudellista tuotto-odotusta, mikä voisi tarkoittaa esimerkiksi soranottoa, maan myymistä tai vuokraamista.
Lain valmistelua on vetänyt maa- ja metsätalousministeriö, mutta myös ympäristöministeriö on ollut mukana. Ympäristöministeriön ylijohtaja Timo Tanninen on sitä mieltä, ettei SLL:n kuva ole täysin oikea.
Suojelualueisiin kuulumattomat maa- ja vesialueet siirrettäisiin kyllä pois julkisten hallintotehtävien hoidon eli tulevan luontopalvelujohtajan määräysvallasta. Se ei kuitenkaan tarkoita Tannisen mukaan sitä, että kaikki luontopalvelun taseesta siirrettävät alueet joutuisivat tuottovaatimuksen alle.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio esitteli maanantaina metsähallituslain uudistamisesta järjestetyssä kuulemistilaisuudessa kaaviota, jossa Metsähallituksen hallinnassa olevat maat oli jaettu peruspääomaan ja muuhun omaan pääomaan. Näistä peruspääomaksi oli määritelty metsätalousmaat ja osa yleisistä alueista sekä Metsähallituksen retkeilyalueet. Peruspääoma on se osuus maista ja vesistä, jolta odotetaan tuottoa.
Muu oma pääoma -osion vesille ja maille taas ei tulisi tuottovaatimusta. Näistä maista luontopalvelupuolen hallinnassa olisivat jatkossa kuitenkin vain luonnonsuojelualueet ja suojelua varten ostetut maat.
Nyt siis näyttää siltä, että lakiesityksen mukaan osa nykyisin taloudellisen käytön ulkopuolella olevista maista siirtyy suoraan talouspuolen alle ja tuottovaatimuksen piiriin. Osa taas jää tuottovaatimuksen ulkopuolelle, mutta käytännössä Metsähallituksen johtajan omistajavastuulle.
Ympäristöministeriön Tannisen mielestä on kuitenkin olennaista, että Metsähallitusta koskee uudessakin laissa velvoite harjoittaa toimintaansa ottaen luontoarvot huomioon, siitä riippumatta mihin taseeseen maat ja vedet onkaan merkitty.
Luonnonsuojeluliiton johtavan asiantuntijan Ilpo Kurosen mielestä vesi- ja maa-alueiden siirto talouspuolelle johtaa siihen, että niitä on käytettävä entistä enemmän: tulosvastuulliseen liiketoimintaan eivät kuulu tuottamattomat maat ja vedet.
”Esimerkiksi Uudellamaalla on noin 1 200 hehtaaria luontoarvoiltaan merkittävää maa- ja vesialuetta, jotka ovat nykyään luontopalvelun taseessa. Sillä ei ole minkäänlaista suojelustatusta”, Kuronen sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
