Oikealla, vasemmalla vai edellä? Mikä on vihreiden paikka puoluekentällä?

15.9.2017 6.06

Riikka Suominen

Kun vihreät on noussut gallupeissa suurten puolueiden joukkoon, yhä useampi kommentaattori ja analysoija on pyrkinyt sijoittamaan puolueen perinteiselle oikeisto–vasemmisto-janalle.

Aivan viime aikoina vihreät onkin saatu asetettua varsin eri paikkaan tuolla akselilla.

Vihreiden politiikkaa puolueen sisältä seuraava ja analysoiva Heikki Sairanen arvioi blogikirjoituksessaan, että tylyä leikkauspolitiikkaa harjoittaneen hallituksen aikana vihreät on siirtynyt hieman vasemmalle.

Myös gallupien mukaan sosiaalidemokraateista siirtyy määrällisesti vihreiden kannattajiksi yhtä paljon äänestäjiä kuin kaikista muista puolueista yhteensä. Tarkoittaako se, että vihreät on vasemmalla?

Tätä näkemystä tukee se, että vihreiden kannattajat vahvasti tukevat julkisten menojen lisäystä. Ero vasemmistoliittoon on tässä suhteessa pieni. Myös Sairanen arvioi, että juuri hyvinvointivaltion puolustaminen on yhdistänyt vihreitä vasemmistoon.

Toisaalta tutkija Erkka Railon Talouselämään kirjoittaman analyysin mukaan vihreät harjoittaa oikeistolaista politiikkaa. Railo arvelee, että vasemmistolaisiksi itsensä määrittelevät kannattajat voivat tämän vuoksi pettyä puolueeseen.

Vihreät ajaa talouspolitiikassaan perustuloa ja verotuksen painopistettä työnteosta kulutukseen. 

”Ongelma on, että nämä teemat ovat talousideologisesti pikemminkin oikeistolaisia kuin vasemmistolaisia”, Railo kirjoittaa.

Kirjotuksesta ei selviä, kenelle tämä on ongelma. Onko perustulon – nykyisen perusturvan – kehittäminen vahvemmaksi ja reilummaksi oikeiston reviiriä?

Kulutusverot ovat tasaveroja eikä niitä voi pitää vasemmistolaisina. Työn verotuksessa on kuitenkin ongelmia, jotka digitalisaation ja robotisaation myötä kasvavat eksponentiaalisesti. Tämän näkevät useimmat poliitikot. 

Vihreistä on tullut uusi poliittinen keskusta, kirjoittaa puolestaan tutkija Arttu Saarinen Turun yliopiston Poliittiset kuplat-blogissa.

Hän perustaa käsityksensä alkuvuodesta tehtyyn kyselyyn, jossa selvitettiin minkä puolueen suomalaiset kokevat itselleen tärkeimmäksi ja toiseksi tärkeimmäksi. Vihreät ovat lähes joka viidennelle vastaajalle toiseksi tärkein puolue.

Se tarkoittaa, että vihreillä on potentiaalia nousta yhä suositummaksi poliittiseksi liikkeeksi.

Saarisen mukaan vihreät ovat onnistuneet eurooppalaisittain poikkeuksellisella tavalla nostamaan itsensä uudenlaiseksi liberaaliksi yleispuolueeksi. Puolueesta on tullut uusi poliittinen keskusta. Olennaista on, että vihreiden suosio kasvaa jatkuvasti myös muissa väestöryhmissä kuin vihreiden perinteisesti vahvassa kannattajakunnassa, korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten keskuudessa.

Saarinen kirjoittaa, että vihreiden vahvuus on sitoutumattomuus perinteisellä oikeisto-vasemmisto –akselilla:

”Samalla kun luokkapohjainen äänestäminen on vähentynyt ja vasemmistolla on tutkimustemme mukaan edelleen vahvat verkostoyhteydet työntekijäjärjestöihin, puolueesta on tullut kansalaisille yhä houkuttelevampi vaihtoehto.”

Kiinnostavan näkemyksen luokkapohjaiseen äänestämiseen esittää Euroopan vihreiden nuorten pääsihteeri Teo Comet. Hänen mukaansa perinteinen vasemmistolainen politiikka luokkanäkemyksineen on kadonnut, mutta oikeiston luokkatietoisuus on suurta. 

Esimerkiksi Briteissä konservatiivipuolue voi tehdä mitä vain, koska kannattajilla ei ole puoluetta, johon vaihtaa. Saksassa CDU:lla on sama tilanne, Comet analysoi.

”Puolueen on onnistuakseen pystyttävä haastamaan konservatiivien tarjoama projekti, josta on tulossa arvoiltaan kovempi."

Vihreät on vapaamielisin puolue puoluekentällä. Tutkija ja tietokirjailija Tommi Uschanov hahmotteli hiljan Vihreän Langan esseessään vihreille paikkaa hieman nykyistä oikeammalla, Suomen puoluekentässä tyhjäksi jääneelle liberaalipuolueen paikalla. Tämän position heikkous on, että liberaalipuolue ei ole Suomessa tähän mennessä menestynyt. Liberaalit arvot on sulautettu muihin puolueisiin ja liberaalipuolue toisensa jälkeen näivettynyt.

Jos nähdään, että oleellisin jako kulkee nykyään avoimuutta kannattavien ja rajoja sulkevien poliittisten voimien välillä, niin silloin vihreiden sijaintia ei tarvitse pohtia. Puolue on alusta saakka korostanut kansainvälistä yhteistyötä. 

Populistien nousun ja arvopohjaisen jaon nähdään hyödyttäneen vihreitä. Tutkija Jenni Karimäen mukaan talouspoliittisen jaon korostuminen hyödyttäisi enemmän vasemmistoliittoa ja demareita kuin vihreitä.

On kilpailevien puolueiden taktiikkaa väittää, että vihreiden politiikka olisi epäloogista tai epäluotettavaa, koska sitä ei pysty suoralta kädeltä sijoittamaan oikeisto-vasemmisto –akselille. Oikeisto-vasemmisto –jako typistää politiikan helposti pelkäksi rahanjaoksi. Tasa-arvo, seksuaalivähemmistöjen oikeudet, ympäristö tai maahanmuutto eivät mahdu tuolle akselille.

Akselin rajoittuneisuuden voi nähdä myös siinä, miten monesta asiasta hallituksen on ollut vaikea saada sopua (perhevapaat, solidaarisuusvero, EU, maahanmuutto, aluepolitiikka, alkoholipolitiikka...) vaikka hallituspuolueet keskusta, siniset ja kokoomus ovat selkeästi oikeisto-puolueita.

Vihreät  oikeisto  vasemmisto  puoluekenttä 

Tweet