Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Fennovoima
Ydinvoimaa. Fennovoiman ja Paralahden kyläyhdistyksen järjestämillä Paralahtipäivillä lobattiin ydinvoiman puolesta keväällä 2015.
Miten tähän päädyttiin? Fennovoiman ihmeellinen historia
5.8.2015 16.52
Vihreä Lanka kokosi Fennovoiman tarinan yllättävimmät käänteet yhtiön perustamisesta kotimaisen omistusosuuden täyttymiseen.
heinäkuu 2007
Fennovoima Oy:n perustavat Outokumpu, Boliden, Katternö Rauman Energia ja saksalainen E.ON.
heinäkuu 2010
Eduskunta antaa periaateluvan rakentaa Suomeen kaksi uutta ydinvoimalaa, joista toinen on Fennovoiman ydinvoimala ja toinen TVO:n Olkiluoto 4. Vihreiden mukaan päätös tehtiin tilanteessa, joissa suurin osa kansasta vastustaa ydinvoimaa.
Vuonna 2010 Fennovoiman pääomistajan, Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaisiin kuuluu 15 Suomessa toimivaa teollisuuden ja kaupan alan yritystä, kuten Atria, Kesko, Outokumpu, Rautaruukki ja SOK, sekä 48 paikallista, pääosin kuntaomisteista energiayhtiötä.
maaliskuu 2011
Japanin Fukushimassa tapahtuu ydinonnettomuus voimakkaan maanjäristyksen ja sitä seuranneen Tsunamin jälkeen. Onnettomuus aiheuttaa huolta kansainvälisesti ja vaikuttaa osaltaan ydinvoiman suosion vähenemiseen.
elokuu 2012
Moni yritys luopuu Fennovoima-hankkeen osakkuudesta. Luopujia ovat S-ryhmä, Leppäkosken sähkö, Lankosken sähkö, Outokummun energia, Atria ja kaivosyhtiö Omya.
S-ryhmän toimitusjohtaja Antti Heikkinen kommentoi Fennovoiman jättämisen syitä Vihreälle Langalle:
”Hinta on vain yksi osa-alue, ja ydinvoiman maine on toinen.”
Osakkaiden lähdön myötä hankkeen suunnitellusta budjetista kaikkoaa 240–360 miljoonaa euroa. Aikaisemmin samana vuonna hankkeen jätti kolme maakuntien sähköyhtiötä, joiden osuudet hankki kaivosyhtiö Talvivaara.
lokakuu 2012
Saksalainen energiayhtiö E.ON jättäytyy Fennovoiman ydinvoimahankkeesta.
”Koska E.ON olisi ollut ydinvoimalan suurin sijoittaja 34 prosentin osuudella, ydinvoimalahanke näyttäisi nyt kaatuvan”, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
E.ON:in päätöksen taustalla on laskuun kääntynyt sähkön kulutus Suomessa sekä Japanin Fukushiman onnettomuuden jälkeen maailmalla lisääntynyt ydinvoiman vastustaminen.
marraskuu 2012
E.ON:in perässä joukko muita osakkaita, kuten kaivosyhtiö Boliden, kaasuyhtiö Aga, teräsvalmistaja Ovako Imatra sekä jokunen paikallinen energiayhtiö jättävät hankkeen.
joulukuu 2013
Fennovoima valitsee laitostoimittajakseen venäläisen Rosatomin. Samalla Rosatom lupaa hankkia Fennovoimalle kaiken sen tarvitseman ulkopuolisen rahoituksen.
maaliskuu 2014
Keskon tytäryhtiö Kestra kiinteistöpalvelut ilmoittaa luopuvansa hankkeesta. Fennovoiman mukaan Kestran rahoitussitoumus on juridisesti sitova.
syyskuu 2014
Hallitus päättää esittää Fennovoimalle uutta periaatelupaa. Päätös on vihreiden mielestä ristiriidassa hallistusohjelman kanssa. Vihreät lähtee hallituksesta.
Europarlamentaarikko Olli Rehn (kesk) kritisoi Fennovoimaa blogissaan.
”Tätä menoa Suomesta uhkaa tulla epäonnistuneiden ydinvoimahankkeiden ulkomuseo, joka samalla putoaa kelkasta vihreän talouden kehittämisen saralla.”
joulukuu 2014
Eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen ydinvoimalan periaateluvasta äänin 115–74. Periaatelupa sisältää ehdon, jonka mukaan Fennovoiman pitää hakea rakentamislupaa ydinvoimalalle kesäkuun 2015 loppuun mennessä ja 60% hankkeen omistuksesta pitää olla kotimaista.
Ruotsin ympäristöministeri, vihreiden Åsa Romson nälvii suomalaisia poliitikkoja siitä, etteivät he ole kuunnelleet niin Suomesta kuin Ruotsista tullutta kritiikkiä ydinvoimalan rakentamisesta.
"Suomen ydinvoimarakentaminen ei ole mikään menestystarina."
Tammikuu 2015
Euroopan parlamentti vaatii Venäjän ydinvoimasektoriin kohdistuvia pakotteita, jos Venäjä jatkaa Ukrainan horjuttamista. Pakotteista yksimielisesti päättävät EU-maat eivät kuitenkaan suunnittele lisää pakotteita.
Kesäkuu 2015
Fennovoima jättää ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle. Samalla yhtiö ilmoittaa uuden kroatialaisen osakkaan, Migrit Solarna Energija mukaantulosta. Fennovoiman mukaan omistuspohja täyttää nyt eduskunnan asettaman 60% kotimaisen omistusosuuden. Migritiä epäillään venäläiseksi bulvaaniksi, koska sen omistajat ovat hyvin nuoria Venäjän kansalaisia ja yhtiötä rahoittaa venäläinen pankki. Heinäkuussa ministeriö ilmoittaa, ettei se voi laskea uutta osakasta eurooppalaiseksi.
heinäkuu 2015
Valio ilmoittaa, että se yrittää myydä osuutensa Fennovoimasta. Myös Kuopion Energia kertoo yrittäneensä päästä omasta osuudestaan eroon siitä asti, kun Kuopion kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2013 irtautua hankkeesta.
Ylen haastatteleman Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholmin mukaan ”kiinnostus osakkeita kohtaan on ollut vähäistä, mutta uusien kroatialaisrahoittajien mukaantulo hankkeeseen on positiivinen signaali”.
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) ilmoittaa vievänsä rakentamislupahakemuksen hallituksen päätettäväksi 6. elokuuta. Hän sanoo myös, että Fennovoimalla on siihen asti aikaa etsiä riittävä määrä kotimaisia omistajia. Helsingin Sanomille Rehn kertoo, että hallitus pyrkii tukemaan Fortumia ja Gazpromia vesivoimasopimuksen syntymisessä, jonka Fortum on asettanut ehdoksi Fennovoiman hankkeeseen lähtemiselle.
Kuun puolessa välissä Rehn matkustaa Moskovaan keskustelemaan yhteistyöstä Venäjän valtion energiayhtiöiden Rosatomin ja Gazpromin kanssa.
elokuu 2015
Fortum ja rakennusyhtiö SRV ilmoittavat tulevansa osakkaaksi Fennovoimaan. Lisäksi Outokumpu nostaa omistusosuuttaan. Fennovoima hilaa näin hankkeen kotimaisen omistusosuuden yli 60 prosenttiin. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoo jatkavansa rakentamislupahakemuksen käsittelyä, koska kotimaisuusehto täyttyy.
"Tämä on surullinen päivä suomalaiselle demokratialle. Ydinvoima, idänsuhteet ja Rosatomin toiveet menivät edelle", kommentoi Ville Niinistö (vihr) ja lupaa nostaa asian esille syksyllä eduskunnassa.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
