© EU 2015 - EP

Mepit äänestävät TTIP:stä – Kaatuuko mietintö vai syntyykö kompromissi?

9.6.2015 16.53

Kati Pietarinen

Europarlamentti äänestää huomenna keskiviikkona Yhdysvaltain ja EU:n välille neuvoteltavasta vapaakauppasopimuksesta, TTIP:stä. Parlamentin kannanotto, joka on ohjeistus sopimuksesta käytännössä neuvottelevalle EU-komissiolle, saattaa kaatua siihen, miten siinä suhtaudutaan kiisteltyyn investointisuojaan.

Äänestyksen kohteena on kansainvälisen kaupan valiokunnan demaripuheenjohtaja Bernd Langen kokoama mietintö, johon on otettu mukaan osa parlamentin muiden valiokuntien tekemistä lähes 900 muutosehdotuksesta. Raportti ei sido komissiota, mutta on tärkeä poliittinen viesti parlamentin tahdosta. Parlamentti hyväksyy tai hylkää aikanaan valmiin TTIP-sopimuksen.

”Raportti on komissiota ohjeistava. Vahva, kriittinen kannanotto ilman muuta vaikuttaisi komissioon”, vihreä meppi Heidi Hautala kuvailee.

Mietintö suhtautuu TTIP-sopimukseen lähtökohtaisesti selkeän positiivisesti. Se esittää myös kriittisiä näkökulmia ja ehtoja esimerkiksi siihen, että ruoan turvallisuutta, tietosuojaa ja julkisten palvelujen suojaa ei saa heikentää. Se ottaa kantaa myös sopimukseen sisältyvään kiisteltyyn investointiriitojen ratkaisumenettelyyn, ISDS:ään, mutta on vielä epäselvää, millainen kanta lopulliseen mietintöön tulee.

Investointisuojan myötä yritykset voivat vaatia korvauksia, jos kohdemaa muuttaa lainsäädäntöään investoijien kannalta epäedulliseen suuntaan. Riidat ratkaisee yksityinen välimiespaneeli, joka voi määrätä valtion maksamaan investoijalle korvauksia.

Kaikkiaan mietintö on sekalainen paketti, Hautala sanoo.

”Mietinnössä on aika hyviä muotoiluja siitä, miten parlamentin rooli pitää huomioida päätöksenteossa. Siinä todetaan myös, ettei sääntelyn mekanismia saisi muuttaa niillä aloilla, joilla on suuria eroja Yhdysvaltojen ja EU:n välillä. Kemikaalilainsäädäntö on mainittu erityisesti. Raportissa sanotaan myös, ettei sääntely-yhteistyö saisi velvoittaa saamaan aikaan täysin uutta lainsäädäntöä – kuten vaikkapa eläinten kloonauksen hyväksymistä”, Hautala listaa.

Raportin suurimpana ongelmana Hautala pitää ISDS:n lisäksi sitä, että siitä on jätetty pois useita ympäristövaliokunnan tekemiä huomautuksia. Näistä aiheista vihreät tulevat keskiviikon täysistunnossa tekemään muutosesityksiä.

”Osa näistä on saanut suuren tuen eri ryhmien edustajilta ympäristövaliokunnassa. Kysymys on, löytyykö niille muita puolustajia kuin vihreät täysistunnossa. Veikkaan, että niin voi käydä. Äänestykseen kohdistuu aika paljon huomiota ulkopuolelta.”

Hautalan oma kanta koko raporttiin ratkeaa vasta sitten, kun muutosesityksistä on äänestetty.

Mietintö saattaa kaatua täysin kiistaan investointisuojasta.

Toukokuun lopulla kansainvälisen kaupan valiokunta äänesti muutosehdotusten pohjalta kompromissiehdotuksista mietinnön lopulliseksi tekstiksi. Silloin mukaan hyväksyttiin äänin 29–10 demareiden S&D:n, oikeiston EPP:n, liberaalien ALDE:n ja konservatiivien ECR:n kompromissi, joka käytännössä siunaa kiistellyn investointisuojamenettelyn sisällyttämisen sopimukseen.

Tarkalleen tekstissä kehotetaan kehittämään uudenlainen investointiriitojen ratkaisumenettely Malmströmin ehdotusten pohjalta.

Lisäksi siinä kehotetaan luottamaan USA:n ja EU:n omiin oikeusjärjestelmiin ja suositetaan kehittämään pysyvää ratkaisumenettelyä, joka on avoin, ja johon kuuluu valitusmahdollisuus. Lisäksi kehotetaan mahdollisesti pysyvän investointituomioistuimen kehittämiseen keskipitkällä aikavälillä.

Nyt S&D-ryhmä on kuitenkin tehnyt jo kertaalleen hyväksymänsä kompromissitekstin tilalle muutosesityksen, jossa torjuttaisiin ISDS:n sisällyttäminen sopimukseen. Jos sen puolesta äänestävät myös vihreät, vasemmisto ja EU-vastainen EFDD, se voisi riittää täysistunnossa enemmistöön.

Jos investointisuojaan kriittisesti suhtautuva kirjaus menee läpi, parlamentin investointisuojaa kannattavat konservatiivit voivat puolestaan päättää kaataa koko mietinnön.

Toisaalta kävi ISDS-kirjauksen kanssa miten tahansa, mietintöä vastaan äänestänevät myös monet TTIP-sopimusta vastustavat mepit, esimerkiksi useat vihreän ryhmän vapaakauppaa vastustavat poliitikot, jotka vierastavat mietinnön yleisempää TTIP-myönteistä kieltä. Päinvastaisista syistä mietintöä vastustavat mepit saattavat siis lopulta yhdessä kaataa mietinnön.

On epäselvää, mitä tahoja mietinnön kaatuminen hyödyttäisi: nähtäisiinkö se TTIP:tä vastustavan kansalaisliikkeen voittona? Vai tulkittaisiinko sen tarkoittavan, että komissio saa jatkaa neuvotteluita samoin kuin tähänkin asti, ilman että parlamentti ottaa asiaan kantaa?

Eiliseen mennessä kaksi miljoonaa allekirjoitusta saavuttaneen oma-aloitteisen TTIP-vastaisen kansalaisaloitteen taustalla olevan liikkeen edustaja Michael Efler sanoo liikkeen tiedotteessa, että parlamentin on hylättävä mietintö, jos siinä ei ole selkeää investointisuojan vastaista kirjausta.

Heidi Hautalan mielestä tärkeintä on, että parlamentti esittää aiheesta kannanoton, jossa on vahvaa kriittistä kieltä. Jos kanta jää laveaksi, kaatumisella ei ole niin paljoa merkitystä.

”Yritetään parhaamme, että saadaan vahva kanta, ettei komissio sano ettei parlamentti ota kantaa.”

TTIP  vapaakauppasopimus  europarlamentti 

Tweet