Maakuntakaavat menevät kohta ministeriön ohi: ”Into ei lupaa hyvää”

Kuuma kaava. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa tekoallas on kaavoitettu luonnonsuojelualueelle.

20.11.2015 8.22

Sammeli Heikkinen

Ympäristöministeriö ei enää vahvista maakuntakaavoja. Kuulostaa kuivalta hallinnolliselta pikkujutulta, mutta onko se sitä? Muutosta ministeriössä valmistelleen virkamiehen mukaan kyllä, vihreän veteraanipoliitikon mukaan ei.

Maakuntien kaavoituksessa vedetään seudun suuret linjat: osoitetaan alueet liikenteelle, asumiselle, teollisuudelle ynnä muulle. Tähän saakka maakuntien kaavat on siis vahvistanut ympäristöministeriö. Se on pyytänyt lausunnot kaavoista muilta ministeriöiltä ja tutkinut kaavoista tehdyt valitukset. Ympäristöministeriön tarkastelussa on kaatunut muun muassa Oulunjärven ylitystie.

Tämän ja kahden edeltävän vuoden aikana ministeriö on vahvistanut kaksikymmentä erilaista maakunnallista kaavaa. Näistä vain viisi vahvistettiin kaikilta osin ja näistäkin kahteen ministeriö antoi korjauskehotuksen.

Heikkeneekö nyt siis kaavoituksen taso, kun ministeriö ei enää sitä vahdi?

”Vaara on suuri. Into, jolla maakuntaliitot asiaa ajavat, ei lupaa hyvää”, kommentoi vihreiden kansanedustaja Satu Hassi.

Hassi nostaa esiin Lapin liiton toiminnan. Maakuntaliitto on kertonut merkitsevänsä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan vesirakentamista Natura-alueille. Käytännössä maakuntaliitto yrittää näin nostaa monta kertaa haudatun Vuotoksen tekoaltaan jälleen esille.

”Haluavatko maakuntaliitot ja hallituspuolueet vapaammat kädet ajaa tällaisia selvästi laittomia hankkeita?” Hassi kysyy.

Maakuntakaavoituksesta ympäristöministeriössä vastaava ympäristöneuvos Susanna Wähä pitää muutosta vähemmän dramaattisena.

”Tämä muutos koskee nimenomaan ympäristöministeriötä ja näkyy ministeriön sisällä. Maakuntakaavoitusta tarkastelevat eri viranomaiset valtakunnallisten intressien näkökulmasta. Viranomaisilla on mahdollisuus puuttua kaavoitukseen ja kuntalaiset voivat edelleen valittaa kaavasta.”

Nyt maakuntakaavojen vahvistaminen jää maakuntaliitoille. Jos sote-uudistuksen kaavailut 18:sta maakunnallisesta itsehallintoalueesta toteutuvat, maakuntakaavat vahvistaa tulevaisuudessa maakuntavaltuusto.

Kaavoista tehdyt valitukset käsitellään jatkossa hallinto-oikeudessa. Wähän mukaan muutos ei ole suuri ministeriön käsittelyyn verrattuna. Esimerkiksi hallinto-oikeuden käsittelymaksu on hänen käsityksensä mukaan joko samaa tasoa tai alempi kuin ministeriössä.

Lisäksi hallintolain lähiaikoina voimaan tulevan muutoksen vuoksi kaikki kaavavalitukset menisivät joka tapauksessa hallinto-oikeuden käsittelyyn, vaikka kaavat vahvistettaisiin edelleen ministeriössä.

Hassi pohtii, voisiko ministeriön vahvistuksen poistaminen liittyä Itä-Lapin maakuntakaavaan. Hassi ja neljä muuta entistä ympäristöministeriä, vihreiden Heidi Hautala ja Pekka Haavisto sekä kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja Pertti Salolainen julkaisivat viime vuoden alussa lausunnon, jossa he tuomitsivat Lapin liiton kaavailut.

Poliitikkojen mukaan maakuntaliiton ajatus tekoaltaan rakentamisesta suojellulle alueelle on sekä Suomen että EU:n lainsäädännön vastainen.

”Kaavojen, myös maakuntakaavojen, tulee olla voimassaolevan lainsäädännön mukaisia”, lausunnossa todettiin.

Hassin mielestä suurin ongelma ministeriön kontrollin lopettamisessa onkin siinä, että kaavojen laillisuuden valvonta jää kansalaisten aktiivisuuden ja asiantuntemuksen varaan.

”Jos kaavasta ei valiteta, se astuu voimaan, vaikka se sisältäisi laittomuuksiakin.”

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi kirjoitti Vihreän Langan jutun julkaisemisen jälkeen blogiinsa kirjoituksen, jossa hän kiistää maakuntakaavojen vahvistamisesta luopumisen liittyvän Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan vesivoimamerkintään.

Riipin mukaan tekoaltaan rakentaminen riippuu valtioneuvoston päätöksestä, koska merkinnät on tehty Natura-alueelle.

"Jos kaava vuosien päästä vahvistuu nyt esitetyn mukaisena, se siis vasta mahdollistaa maankäytöllisesti uuden hankkeen suunnittelun aloittamisen alueelle", Riipi kirjoittaa.

Riipin mukaan maakuntaliiton tekoallaskaavailuissa ei myöskään ole kyse Vuotoksen henkiinherättämisestä, sillä aluevaraus on selvästi Vuotos-suunnitelmaa pienempi.

Maakuntakaavamuutos liittyy maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseen. Siitä hallituksen esitys on jo annettu. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden vaihteessa.

Ympäristöministeriö vahvistaa vielä ne kaavat, jotka ovat ministeriössä vahvistettavana sekä ne, jotka maakuntaliitot ehtivät hyväksyä ennen uuden lain voimaan tuloa.

Vahvistusta odottaa ministeriössä 11 maakuntakaavaa ja lisäksi yksi on ehditty jo hyväksyä maakuntatasolla ja tulee siten vielä ministeriön vahvistukseen.

Lisätty klo 16 perjantaina 7. viimeisestä kappaleesta alkaen Mika Riipin vastaus Langan juttuun. Lisäksi poistettu viimeinen kappale.