Kuvakaappaus

Maailmanpelastus vai toivoton yritys? Bloggariryhmä runttaa hehkutetun Teraloopin

12.4.2016 9.17

Sammeli Heikkinen

Suomalainen Teraloop kertoo kehittävänsä järjestelmää, joka ratkaisee ehkä suurimman uusiutuvan energian ongelman: energian varastoinnin. Joukko ympäristöasioita ja tekniikkaa seuraavia bloggareita kuitenkin epäilee vakavasti startup-firman hanketta.

Tekniikan ja fysiikan ammattilaisista koostuvan bloggarijoukon tiistaina julkaisemien ja yhdessä tekemien laskelmien perusteella Teraloopin saaminen toimivaksi näyttää teoriassakin hankalalta, jos ei mahdottomalta.

Laskelmat on tehty vähäisten hankkeesta julkisuudessa saatavissa olleiden tietojen pohjalta. Voi siis olla, että niistä puuttuu oleellisia tietoja.

Vihreä Lanka ja tieteen verkkojulkaisu Tiedetuubi saivat tutustua laskelmiin etukäteen.

Teraloop kertoo saaneensa hankkeeseensa rahoitusta tai ainakin lupauksen rahoituksesta Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselta Tekesiltä. Näin järjestelmän kehittämisessä on myös veromaksajien rahaa.

Tekesin mukaan se on myöntänyt Teraloopille korkeintaan 260 000 euron lainan.

Teraloopin idea on säilöä tuuli- ja aurinkovoiman tuottamaa sähköä liike-energiaksi. Yrityksen mukaan maan alle rakennettaisiin ympyrärata tunneliin. Tunnelissa massiivinen vaunuketju "kelluisi" tunnelin lattiassa, katossa ja vaunuissa olevien magneettien varassa ilmassa. Tekniikka olisi siis sama kuin huippunopeissa maglev-junissa.

Vaunuketju kiihdytettäisiin valtavaan nopeuteen uusiutuvilla tuotetulla sähköllä. Ja kun sähköä taas tarvittaisiin, sitä voitaisiin saada käyttöön jarruttamalla vaunuketjun nopeutta.

Teraloopista kirjoitti jo tammikuussa ainakin Tekniikka ja talous -lehti. Tämän kuun alussa ideasta kirjoittivat innostuneesti miljoonan euron Millennium Technology Pricea jakavan Tekniikan akatemian julkaisu sekä Suomea markkinoiva Good News from Finland.

Näiden kirjoitusten jälkeen asiaan kiinnitti huomiota Gaia-blogia pitävä energiatekniikan insinööri Kaj Luukko. Luukko hämmästeli Teraloopista julkisuudessa annettua kuvausta. Luukon kirjoituksesta keskusteltiin tiiviisti Suomen ekomodernistien Facebook-ryhmässä.

Luukko ja viisi muuta bloggaavaa fysiikan ja tekniikan alojen ammattilaista päättivät laskea ja selvitellä asiaa yhdessä. Työn tulokset julkaistiin tiistaiaamuna selvitystyöhön osallistuneiden ihmisten blogeissa.

Kritiikin mukaan Teraloopin julkisuudessa lupaamat energiansäilöntämäärät asettaisivat kaikki järjestelmän osat valtavaan rasitukseen. Kymmenien tuhansien tonnien massoja pitäisi kiihdyttää tuhansien kilometrien tuntivauhtiin radalla, jollaista ei ole toistaiseksi pystytty rakentamaan.

Teraloop-hankkeen vetäjät ovat puhuneet järjestelmän käytännön toteuttamisesta julkisuudessa hieman vaihtelevasti, mutta ainakin parissa haastattelussa on mainittu säteeltään 250-metrinen ympyrärata, jossa kiertävään vaunuketjuun saataisiin talteen jopa 16 gigawattituntia. Tämä vastaa suurinpiirtein koko Suomen puolentoista tunnin sähköntuotantoa.

Teraloopin patenttihakemuksessa puhutaan taas esimerkinomaisesti kymmenen kertaa suuremmasta, säteeltään 2,5-kilometrisestä radasta, jonka energiakapasiteetti olisi jopa terawattituntiluokkaa, siis Suomen viiden päivän sähköntuotannon verran.

Koska julkiset tiedot ovat ristiriitaisia ja puutteellisia, bloggaajat päättivät tehdä laskelmansa lähtökohdasta, joka heidän mukaansa on Teraloopille edullisin, siis helpoin saavuttaa. Lähtökohdaksi valittiin suurempi - säteeltään 2,5-kilometrinen rata ja pienempi - 16 gigawattituntia - kapasiteetti.

Teraloopin patenttihakemuksen mukaan pidemmällä radalla energian säilömiseen käytettäisiin muutaman tonnin pätkistä tai vaunuista tehtyä ketjua, joka painaisi kokonaisuudessaan 70 000 tonnia. Tämä vastaa noin 1 400:än kaksikerroksisen intercity-vaunun massaa.

Bloggaajien laskujen mukaan tämä vaunumassa pitäisi kiihdyttää 4 700 kilometrin tuntivauhtiin, jotta sen liike-energiaan saisi talteen 16 gigawattituntia sähköä. Tämä on yli puolitoista kertaa kiväärinluodin lähtönopeus ja liki kahdeksan kertaa kovempi nopeus, kuin maglev-junilla on tähän mennessä saavutettu.

Lisäksi Teraloopin rata olisi varsin kaareva. Nykyiset maglev-junaradat taas ovat hyvin suoria ja niiden kaarteet ovat äärimmäisen loivia. Bloggareiden laskelmien mukaan 70 000-tonnisen vaunuketjun pitäminen 2,5 kilometriä säteeltään olevalla radalla vaatisi erittäin vahvaa magneettikenttää, joka saataisiin aikaan vain paljon energiaa kuluttavilla sähkömagneeteilla. Laskelman mukaan Teraloopin pitäminen radalla voisi onnistua puolella miljoonalla tehokkaalla magneetilla, jotka kuitenkin imisivät sähköä lähes sen verran kuin Teraloopin luvataan säilövän.

Bloggaajat myös muistuttavat, että virheen seurauksena liki 5 000 kilometrin tuntivauhtia kulkevan massiivisen ketjun liike-energia voisi vapautua hetkessä. Ja 16 gigawattitunnin vapautuminen tarkoittaisi Hiroshiman ydinpommin räjähdykseen verrattavaa energiapurkausta.

Teraloop kertoo kotisivuillaan Tekesin myöntäneen hankkeelle kehitys- ja tutkimusrahoitusta. Tekesin mukaan kyse on korkeintaan 260 000 euron lainasta projektille.

Teraloop vastasi tiistaina Vihreän Langan yhteydenottopyyntöön sähköpostitse. Niukahkossa lausunnossa Teraloop sanoi, että julkisuudessa olleet tiedot hankkeesta eivät ole välttämättä yhteneväisiä Teraloopin tavoitteiden kanssa. Sitä, millaiseen järjestelmään Teraloop pyrkii, yhtiö ei paljasta.

Bloggareiden laskelmat perustuvat julkisuudessa olleisiin, varsin vähäisiin tietoihin. He muistuttavat kirjoituksessaan, että esimerkiksi patenttihakemukset tulevat julki puolentoista vuoden viiveellä.

"On periaatteessa mahdollista, että Teraloopilla on jotakin vuoden 2015 aikana jätettyjä patenttihakemuksia, joissa esitetään jotakin radikaalia tietoa siitä, miten rengas toteutetaan. Tämän hetken julkisilla tiedoilla näyttää kuitenkin siltä, että konsepti ei ole likimainkaan toteutettavissa edes teoriassa."

Gaian lisäksi Teraloop-kirjoitus julkaistiin Zygomatica-, Palautekytkentöjä-, Kaikenhuippu- ja Passiivi-identiteetti-blogeissa.

Juttua päivitetty klo 14. Lisätty Teraloopin kommentti sekä Tekesin tiedot.

Tweet