Flickr/Eboni (CC BY 2.0)

Kansalaisjärjestöt: Suostumuksen puute raiskauksen määritelmäksi

28.2.2018 12.28

Riikka Suominen

Kansalaisjärjestöt haluavat raiskauksen määritelmäksi suostumuksen puutteen. Nykyään määritelmä riippuu siitä, onko seksissä käytetty väkivaltaa tai onko uhri ollut tiedoton.

Tällä hetkellä laaja kansalaisjärjestöistä, nuorisojärjestöistä ja puolueista koostuva joukko 
suunnittelee työnimellä Suostumus 2018 kulkevaa kampanjaa.

Myös eduskunnan naisverkosto on tehnyt lakialoitteen suostumukseen perustuvasta raiskauslaista.

”Iso osa raiskauksen uhreista ei tajua tulleensa raiskatuksi eikä hae apua tai oikeutta. Tämä viesti tulee auttavia puhelimia pitäviltä järjestöiltä”, Vihreiden nuorten puheenjohtaja Iiris Suomela sanoo.

Ruotsissa suostumuksen puute on edennyt lakialotteeksi. Lainoppineet pitävät esitystä ongelmallisena. Oikeusvaltiossa keskeistä on syyttömyysolettama ja se, että ihminen tietää, mikä on laitonta ja mikä ei.

”Vastuu tilanteen selvittämisestä ei ole rikoksen epäillyllä tekijällä. Paperia ei tarvitse kaivaa, vaan todisteita haetaan monipuolisesti”, sanoo Suomela.

Hänen mukaansa aloite hakee tasapainoa mahdollisten väärinkäytösten ja potentiaalisesti merkittävän hyödyn välillä.

”Pitää luottaa oikeusjärjestelmään. On muitakin kohtia rikoslaissa, jossa poliisia voi johtaa harhaan. Se on kuitenkin laitonta, ja sen estämiseen on lukuisia keinoja.”


Seksuaalirikoslaki uudistettiin vuonna 2014. Jo silloin suostumuksellisuusmallista keskusteltiin. Esimerkiksi  perustuslakivaliokunta kannatti sitä.

Oikeusministeriö on pitänyt suostumusmallin kääntöpuolena, että se kiinnittäisi huomion entistä enemmän uhriin. 

”Uhrin voi olla jo muutenkin vaikea todistaa sitä, että hänet on pakotettu sukupuoliyhteyteen, jolloin huomion täysin kiinnittyessä siihen, antoiko uhri hiljaisen suostumuksen tekoon tekisi rikosprosessista uhrille liian raskaan”, hovioikeudenneuvos Timo Ojala kirjoitti aiheesta vuonna 2012.

Suostumusmallia puoltaa se, että se voisi poistaa ristiriidan oikeuskäytännön ja rangaistuskäytännön välillä. Nykyäänkin raiskaustapauksissa on usein arvioitu sitä, antoiko uhri suostumuksen tekoon.

Suomela harmittelee, että tällaiset tulkinnat voivat vaihdella eri puolilla maata.

Poliisille ilmoitetuista raiskausepäillyistä vain murto-osa johtaa oikeustoimiin. Onko riski, että raiskauslainmuutoksen myötä entistä pienempi osa menee oikeuteen?

Suomelasta suostumusmalli toteuttaisi nykyisen lain henkeä.

”Jos olisi epäilys raiskauksesta, niin poliisilla olisi useampia syitä lähteä tutkimaan ja saada tekijälle langettava tuomio.”

Hän toivoo, että poliisilla olisi riittävä osaaminen ja resurssit seksuaalirikoksiiin.

”Koulutukseen pitäisi tuoda feministisiä teemoja, Nyt on valitettavia esimerkkejä siitä, että poliisi kommentoinut raiskauksen uhrin pukeutumista.”


Kansalaisaloite vaatii 50 000 nimeä, ennen kuin se etenee eduskuntaan. Suomela epäilee, ettei tämä eduskunta ehdi aloitetta enää käsitellä. Mutta kampanjan toinen tavoite onkin nostaa keskustelu aiheesta.

”Tarkoitus on, että yhä useampi tietäisi, että seksi ilman suostumusta on raiskaus.”

Julkisessa keskustelussa suostumusmalli saa naisten tuen, mutta miehet ihmettelevät usein kovaäänisesti, että lupalappuko pitää täyttää ja sanovat, että kysyminen pilaa tunnelman. 

”Jos vastakkain on se, että tekee toiselle jotain mitä hän ei halua ja se, että on vaivaannuttavaa kysyä, niin jälkimmäinen on pienempi paha”, Suomela sanoo.

suostumuksellisuus  raiskaus  seksuaalirikos  rikos  kansalaisaloitteet 

Tweet