Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
freeimages.com / Russell Weller
Omantunnon mukaan? Kansalaisaloite haluaa lääkäreille oikeuden kieltäytyä abortin tekemisestä ja aborttilähetteen kirjoittamisesta.
Kansalaisaloite voisi vaikeuttaa abortin saamista
7.10.2015 14.38
Hoitohenkilökunnan oikeus kieltäytyä abortin tekemisestä voisi hankaloittaa abortin saamista etenkin Pohjois-Suomessa, uskoo Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen.
Eduskunta käsittelee torstaina lähetekeskustelussa omantunnonvapaus-kansalaisaloitetta, joka vaatii lääkäreille ja hoitajille oikeutta kieltäytyä abortin tekemisestä ja lähetteen kirjoittamisesta henkilökohtaisen vakaumuksen perusteella. Aloite keräsi 67 547 allekirjoitusta.
Aloitteen tekijöiden mukaan tarkoitus ei ole vaikeuttaa raskaudenkeskeytyksen saamista. Halosen mukaan lakimuutos voisi kuitenkin johtaa siihen.
"On riski, että naiset ja pariskunnat asettuisivat Suomessa maantieteellisesti ja taloudellisesti erilaisiin asemiin."
Halosen mukaan abortin saaminen voisi vaikeutua etenkin Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla. Siellä esimerkiksi lestadiolaisuus on yleisempää kuin muualla Suomessa, ja voi olettaa, että uskonnon perusteella kieltäytyvää hoitohenkilökuntaa olisi enemmän kuin muualla Suomessa. Lisäksi välimatkat terveyskeskusten välillä ovat pitkiä.
"Mitä tapahtuu abortin saatavuudelle, jos pienen terveyskeskuksen kahdesta lääkäristä toinen kieltäytyy ja toinen on lomalla?" Halonen kysyy.
Pohjois-Suomessa tehdään enemmän abortteja kuin Etelä-Suomessa. Halosen mukaan syynä voivat olla esimerkiksi seksuaalikasvatuksen laadun ja ehkäisypalveluiden saatavuuden erot.
Kansainvälisesti tiukka aborttilainsäädäntö ja ehkäisyn huono saatavuus kulkevat usein käsi kädessä. Aborttien hankaloittaminen ei tarkoita sitä, että ehkäisyyn panostettaisiin, vaan päinvastoin.
Suurimmassa osassa Euroopan maita hoitohenkilökunnalla on oikeus kieltäytyä raskaudenkeskeytyksen tekemisestä. Halonen viittaa selvitykseen, jonka mukaan Italiassa 70 prosenttia gynekologeista kieltäytyi abortin teosta.
Myös Itävallassa on osavaltioita, joissa abortin saaminen on hankalaa omantunnonvapauden vuoksi. Halonen kertoo kuulleensa kollegaltaan itävaltalaisessa seksuaaliterveysjärjestössä, että jotkut lääkärit käyttävät lakia hyväkseen taloudellisen hyödyn tavoittelemisessa.
"Voi olla, että julkisella puolella lääkäri kieltäytyy (abortin tekemisestä), mutta aloittaa iltapäivällä vastaanoton yksityispraktiikassa."
Kollega oli kertonut törmänneensä useampiin tällaisiin tapauksiin.
Kansalaisaloitetta ajava lääkäri Jemina Ahola sanoo, että abortin saatavuus Pohjois-Suomessa voidaan turvata esimerkiksi niin, että viereisen paikkakunnan gynekologi käy terveyskeskuksessa muutamana päivänä viikossa. Hän ei usko abortin saamisen vaikeutuvan.
Ahola haluaa toisaalta muuttaa aborttia hakevan naisen kohtaamista terveydenhuollossa.
"Pitäisi pystyä käsittelemään vaihtoehdot. Niitä on. Nainen voisi tehdä harkitun ja tietoisen päätöksen, eikä hädästä kumpuavaa nopeaa ratkaisua."
Aholan mukaan kyse ei kuitenkaan ole siitä, että naisia käännytettäisiin pois raskaudenkeskeytyksestä.
Kansalaisaloitteen kotisivuilla puhutaan paljon myöhäisistä raskaudenkeskeytyksistä, vaikka ne muodostavat Suomessa tehdyistä aborteista murto-osan. Myöhäinen abortti voidaan tehdä, jos sikiöllä on todettu vakavia kehityshäiriöitä.
Aholan mukaan esimerkiksi raskaudenkeskeytyksen viikkorajan lasku tai muut muutokset aborttilainsäädäntöön eivät kuitenkaan liity nyt käsiteltävään kansalaisaloitteeseen.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
