Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Touko Sipiläinen
 (kopio).jpg)
ei tiennyt. Silloista omistajaohjausministeri Pekka Haavistoa ei informoitu Fortumin ja Fennovoiman neuvotteluista.
Haavisto: Fortumin piti sijoittaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon – ydinvoimasta ei puhuttu
11.12.2014 16.00
Fortumin sähköverkkojen myynnistä saatavat tulot oli tarkoitus suunnata yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon kotimaassa, sanoo entinen omistajaohjausministeri Pekka Haavisto (vihr).
Valtion enemmistöomistama energiayhtiö Fortum ilmoitti lähtevänsä mukaan Fennovoiman ydinvoimalaan sillä ehdolla, että se saa itselleen miljardien arvosta venäläistä vesivoimaa.
Edellisen kerran Fortum oli isoissa otsikoissa joulukuussa 2013, kun se myi sähkönsiirtoverkkonsa ulkomaille. Pekka Haavisto oli aloittanut valtion omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä samana syksynä.
”Olin ministerikauteni alussa hyvin tiiviisti yhteydessä Fortumiin. Sähköverkkojen myynnistä saatavat tulot oli tarkoitus suunnata yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon kotimaassa", Haavisto kertoo Vihreälle Langalle sähköpostitse.
Mahdollisesti tuloja olisi voitu sijoittaa myös osallistumiseen kilpailuun Ranskan vesivoimaloista sekä aurinkoenergiahankkeisiin muun muassa Intiassa.
Fortumin sähkönsiirtoverkosta 80 prosenttia myytiin australialaiselle ja kanadalaiselle sijoitusyhtiölle ja 20 prosenttia suomalaisille vakuutusyhtiöille. Arvostelijat pelkäsivät kaupan vaarantavan Suomen huoltovarmuuden ja nostavan sähkön hintaa. Haavisto totesi tuolloin, että huolet ovat turhia. Hän myös muistutti, että Fortum on tuottanut Suomelle yli 400 miljoonaa euroa osinkoa joka vuosi vuoden 2007 jälkeen, ja että menestyvästä yhtiöstä täytyy pitää huolta.
”Omistajaohjauksessa olimme erityisen kiinnostuneita siitä, että riittävä määrä investointeja tulee kotimaahan. Tämä nousi esille myös eduskunnan keskustelussa sähköverkkojen myyntiin liittyen.”
Lisäksi valtiota kiinnosti, jääkö verkkojen myynnistä sellaisia varoja, jotka lisäisivät merkittävästi yhtiön osingonmaksukykyä.
”Keskusteluissa ydinvoimasta Fortum nosti aina tapaamisissa esiin, että yhtiö jäi huhtikuussa 2010 vaille hakemaansa ydinvoimalupaa, eikä asiaan ole tällä erää tarvetta palata”, Haavisto sanoo.
Hän toteaa, että mikäli Fortum kävi keskusteluja Fennovoiman osakkuudesta kesällä tai alkusyksyllä 2014, niistä ei omistajaohjausministeriä tai vihreiden puheenjohtajaa informoitu.
Fennovoiman periaatepäätös hyväksyttiin valtioneuvoston äänestyksessä 18. syyskuuta 2014 ja vihreät ilmoitti jättävänsä hallituksen.
2. joulukuuta Fortum ilmoitti osallistuvansa Fennovoimaan korkeintaan 15 prosentilla. Kotimaisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon sijaan Fortum siis satsaa Venäjän valtionyhtiö Rosatomin suurelta osin omistamaan ja rakentamaan ydinvoimaan, sekä venäläiseen vesivoimaan.
Fortumin viestintäjohtaja Helena Aatinen sanoo, että yhtiö panostaa vesivoimaan, ydinvoimaan sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, tässä järjestyksessä.
"Olemme koko ajan viestineet, että haemme kasvua strategian mukaisesti, ja vesivoima ja ydinvoima ovat kaksi kolmesta alueesta", Aatinen sanoo Vihreälle Langalle.
Hän lisää, että Joensuuhun ja Järvenpäähän on viime vuosina valmistunut Fortumin sähköä ja lämpöä tuottavat laitokset, ja että Tukholmaan on rakenteilla yksi Euroopan suurimmista metsähaketta käyttävistä voimalaitoksista.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
