Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Äänestä ydinvoima historiaan-tapahtuma Flickr/CC BY-SA 2.0
Kuntalaisten Maksettavaksi. Veronmaksajat voivat joutua maksamaan suuren osan Fennovoiman hankkeesta. Ihmisbanderolli vastusti ydinvoimaa kesäkuussa 2010.
2.7.2015 15.06
Yksityisten yritysten kaikotessa Fennovoimasta ydinvoimalahanke jää entistä enemmän kuntien vastuulle. Vaikka kunnat muuttaisivat mielensä hankkeesta yllättävän kroatialaisosakkaan mukaantulon vuoksi, niiden voi olla vaikea jättää hanketta.
Valio ilmoitti eilen tiistaina haluavansa myydä Fennovoima-osakkeensa. Aikaisemmin muun muassa Atria, S-ryhmä ovat ilmoittaneet luopuvansa hankkeesta. Keskon kiinteistöyritys Kestra on kiistellyt Fennovoiman kanssa osakkuudesta siitä lähtien, kun Kestra ilmoitti viime vuoden lopulla luopuvansa hankkeesta.
Fennovoiman suurin yksittäinen omistaja on venäläisyhtiö Rosatom. Suomalaisyritykset omistavat Fennovoimasta hieman alle viisikymmentä prosenttia. Suurin osa suomalaisomistajista on kuntien omistamia energiayhtiöitä, jotka omistavat Fennovoimasta noin kolmasosan. Fennovoimaa rahoittavat välillisesti esimerkiksi esimerkiksi Turun ja Lahden kaupunki.
”Hanke on ollut huonossa jamassa siitä asti, kun Turun kaupunki lähti kaksi vuotta sitten siihen mukaan Turku Energian kautta", Turun vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Niina Ratilainen kertoo.
Hän arvelee, että kroatialaisyhtiö Migrit Solarnan mukaantulo Fennovoiman osakkaaksi avaa joidenkin ydinvoimaa puolustavien poliitikkojen silmiä. Migritin osuus Fennvoimasta olisi yhdeksän prosenttia.
"Turussa ei varmaankaan tämän jälkeen tulla keskustelemaan omistusosuuden kasvattamisesta. Tietenkin toivoisimme, että hankkeesta irtauduttaisiin kokonaan, koska ei ole mitään takeita siitä, etteikö hankkeesta koituisi jatkossa mukana oleville yhtiöille lisäriskiä”, Ratilainen sanoo.
Greenpeacen kesäkuun puolivälissä julkaiseman raportin mukaan Fennovoiman Mankala-periaate aiheuttaa kunnille suuria riskejä. Mankala-periaate tarkoittaa, että omistajat sitoutuvat ostamaan sähköä sovittuun omakustannehintaan, joka voi olla suurempi kuin sähkön markkinahinta. Lisäksi omistajat sitoutuvat yhteisvastuullisesti vastaamaan yhtiön ottamien lainojen koroista ja lainojen lyhennyksistä, jos voimalayhtiö ei siihen kykene. Jos esimerkiksi voimalan rakennuskustannukset nousevat ja yhtiö joutuu ottamaan lisää lainaa, lisäkustannukset tulevat osakkaiden maksettavaksi.
Niina Ratilainen on huolissaan erityisesti siitä, millaisia riskejä Migrit Solarna Energija aiheuttaisi muille omistajille. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan kroatialaisyhtiön tosiasiallista omistusta. Ministeriö lähetti eilen aiheesta lisäselvityspyynnön Fennovoimalle.
Ratilainen epäilee, että jos tuntematon pienen pääoman yritys hyväksytään mukaan, mutta se ei tulevaisuudessa selviä maksuvelvoitteistaan, muut osakkaat joutuvat maksamaan sen osuudet.
”Kunnissa on tehty aika heikot riskianalyysit Hanhikiven hankkeesta. Monia asioita pitäisi selvittää tarkemmin. Jos esimerkiksi toinen osakas ajautuu maksuvaikeuksiin, mitä se tarkoittaa kunnille?”
Myös Lahden vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Aleksi Mäntylä on hyvin huolissaan. Valtuustoryhmä jätti muutama viikko sitten kunnanvaltuustoon kirjallisen kysymyksen siitä, voiko Lahti Energia vielä myydä Fennovoima-osakkeensa. Mäntylä epäilee kuitenkin, ettei kunta enää voi vaikuttaa Lahti Energian hankkeesta irtautumiseen.
”Kyllä tämä juna on valtuuston osalta jo mennyt. Lahti Energian hallitus voisi vielä vaikuttaa asiaan, mutta vihreillä ei ole siellä paikkaa”, Mäntylä sanoo.
Vaikka kunnallisten energiayhtiön hallitukset tulisivat katumapäälle, Fennovoima-hankkeesta lähteminen voisi olla hankalaa. Kuopion Energia on yrittänyt myydä Fennovoiman osakkeitaan jo pidemmän aikaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Kuopion kaupunginhallitus päätti irtautua hankkeesta vuonna 2013, koska kaupungin tulkinnan mukaan Mankala-periaate oli lähellä kuntalain vastaista takausjärjestelyä kuntakonsernin ulkopuolisille yhtiöille.
Fennovoima  kunnat  ydinvoima 
Tweet