Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
talouspolitiikanarviointineuvosto.fi
Riippumattomat. Viime vuonna perustettu viisijäseninen Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta. Kuvassa Vihreän Langan kysymyksiin vastanneet Roope Uusitalo, Kaisa Kotakorpi ja Liisa Laakso.
Asiantuntijat epäilevät hallituksen kuripaketin tehoa
17.9.2015 11.12
Juha Sipilän (kesk) hallitus luki viime viikolla madonlukuja etenkin vuoro- ja ylitöitä tekeville palkansaajille. Lomapäivien ja yli- ja vuorotyökorvausten leikkauksia hallitus perustelee Suomen kilpailukyvyn parantamisella.
Johtuvatko Suomen talouden ongelmat heikentyneestä kilpailukyvystä, kuten hallitus olettaa? Ja parantavatko hallituksen kiristykset maan kilpailukykyä?
Vihreä Lanka kysyi asiaa hallituksen 2014 talouspolitiikan arviointia varten perustaman Talouspolitiikan arviointineuvoston jäseniltä. Kaksi viidestä jäsenestä ei vastannut kyselyyn.
Roope Uusitalo
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori, arviointineuvoston puheenjohtaja.
Johtuuko Suomen heikko taloustilanne huonosta kilpailukyvystä kilpailijamaihin verrattuna?
”Syy heikkoon taloustilanteeseen on vientisektorin heikko menestys ja väestön ikääntymisestä johtuva julkisten menojen kasvu pitkällä aikavälillä. Kilpailukyvyn heikkenemisellä ei näistä mitään oikein voi selittää. Kilpailukyvyn parantaminen voi toki auttaa, kun yritetään rakentaa uusia yrityksiä, jotka pärjäävät sekä koti- että vientimarkkinoilla.”
Parantavatko hallituksen esitykset Suomen kilpailukykyä kilpailijamaihin verrattuna?
”Työvoimakustannusten alentuminen parantaa kustannuskilpailukykyä. Hallituksen ehdotusten vaikutus työvoimakustannuksiin riippuu kuitenkin myös siitä, miten ehdotukset vaikuttavat palkkaneuvotteluihin. Hallitus ilmeisesti laskee, että palkankorotukset jäävät pieniksi, vaikka muita työsuhteiden ehtoja heikennettäisiin. Tämä on toki mahdollista vallitsevassa taloustilanteessa, mutta normaalitilanteessa voisi odottaa työsuhteiden ehtojen heikentämisen johtavan kovempiin palkankorotusvaatimuksiin.”
Jos hallituksen esitykset toteutuvat, miten arvioit niiden vaikuttavan Suomeen muuten?
”Lomat lyhenevät, palkat pienenevät ja irtisanomissuoja paranee. Työehtosopimusneuvotteluista tulee riitaisempia. Suomalainen työmarkkinamalli ei tästä kuitenkaan vielä romutu ja hyvinvointiyhteiskuntakin säilyy laihdutuskuurista huolimatta hengissä. Suomi on edelleen hyvä paikka elää. Kesällä sataa mutta talvella pääsee useimmiten hiihtämään.”
Kaisa Kotakorpi
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori
Johtuuko Suomen heikko taloustilanne huonosta kilpailukyvystä kilpailijamaihin verrattuna?
”Kilpailukyky on varmasti yksi tekijä. Hintakilpailukyky on huonontunut, muttei sen taso ole hirveän huono. Toki jos kilpailukykyä saataisiin parannettua, se auttaisi tilannetta.”
Parantavatko hallituksen esitykset Suomen kilpailukykyä kilpailijamaihin verrattuna?
”Hallitus on tehnyt poikkeuksellisia toimia, joiden teho riippuu siitä, minkälaiseksi työmarkkinoiden neuvottelutulokset jatkossa muodostuvat. Hallitus toivoo, että palkkamalttia harjoitetaan jatkossa, mutta se on vain toive.”
Jos hallituksen esitykset toteutuvat, miten arvioit niiden vaikuttavan Suomeen muuten?
”Yksi kysymys on, kuinka oikeudenmukaisesti hallituksen toimet kohdistuvat eri ryhmiin, esimerkiksi kuinka paljon kuntasektorin työntekijät joutuvat maksajiksi. Toinen asia on, miten toimet vaikuttavat työmarkkinoiden neuvottelukulttuuriin. On vaikea ennustaa, minkälaisia toimenpiteet tulevat jatkossa olemaan ja onko niillä isompia seurauksia työmarkkinoiden rauhaan. Monien järjestöjen retoriikka on kovaa, ja jotkut ovat väläytelleet lakkoa. Kolmas avoin asia on työnantajamaksujen alennuksen rahoitus. Alennus on kallis eikä välttämättä saavuta tavoitteitaan. Jää nähtäväksi, joudutaanko vielä lisäsäästöihin tai veronkorotuksiin. Esimerkiksi arvonlisäveron korottamisesta on puhuttu.”
Liisa Laakso
Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani
Johtuuko Suomen heikko taloustilanne huonosta kilpailukyvystä kilpailijamaihin verrattuna?
”Kansainvälisen talouden suhdanteet vaikuttavat Suomen talouteen. Koska olemme riippuvaisia viennistä, se, mitä esimerkiksi Venäjällä tapahtuu, vaikuttaa Suomen talouteen. Kyllä kilpailukyky on asia, jota pitäisi parantaa, mutta en lähtisi ensimmäisenä puhumaan työn hinnasta, vaan katsoisin, minkälainen vientisektori on ja kuinka sitä johdetaan. Kilpailukykyyn vaikuttavat muun muassa markkinointi, yhteistyö kansainvälisillä markkinoilla ja johtaminen. Suomalainen yritystoiminta ei voi olla kilpailukykyistä, jos se ei aggressiivisesti panosta kansainväliseen toimintaan ja -markkinointiin.”
Parantavatko hallituksen esitykset Suomen kilpailukykyä kilpailijamaihin verrattuna?
”On vaikea ymmärtää niitä laskelmia, joihin hallituksen esitykset perustuvat. Ei haluta korottaa veroja, koska se heikentää työnteon kannusteita. Kuitenkin ollaan alentamassa palkkaa ja ylityölisiä, joka sekin vaikuttaa työnteon kannustavuuteen. Logiikka pettää, mutta ideologinen linja on selvä: tuetaan systemaattisesti yrittämistä ja leikataan palkansaajilta enemmän. On vaikea ymmärtää, miten tämä parantaisi kilpailukykyä.
On myös vaikea nähdä, miten koulutusleikkaukset ovat yhteensopivia kilpailukyvyn parantamiseksi. Jos halutaan tukea kasvua ja innovaatioita, pitää tukea koulutusta. Sen tukeminen on suoraa tukea kasvumahdollisuuksille. Kehitysyhteistyöstä säästäminen vaikuttaa haitallisesti Suomen maineeseen ja kilpailukykyyn, sillä kasvutaloudet sijaitsevat nyt kehitysmaissa.”
Jos hallituksen esitykset toteutuvat, miten arvioit niiden vaikuttavan Suomeen muuten?
”Hallituksen linjassa on isoja vaikutuksia suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin eli kolmikantaneuvotteluihin. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ay-liikkeillä on ollut tärkeä rooli. Ylhäältä tuleva lainsäädäntö rikkoo tätä perinnettä ja synnyttää epävakautta. Voi olla, että tulee sellaisia lakkoja, jotka myös voivat olla taloudelle vahingollisia. Yhteiskuntasopimusta yritettiin, mutta epärealistisin vaatimuksin ja epärealistisella aikataululla. Neuvotteluita olisi voinut lähteä käymään realistisesti.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
