Flickr / Mike Mozart (CC-BY)

Miten öljy-yhtiö unohti ilmastonmuutoksen

28.10.2015 15.59

Lasse Leipola

”On olemassa yleinen tieteellinen yhteisymmärrys siitä, että todennäköisin tapa, jolla ihmiskunta vaikuttaa ilmastoon, on fossiilisten polttoaineiden polttamisesta vapautuva hiilidioksidi.”

Sitaatti on heinäkuulta 1977 ja sen löytymisestä saamme kiittää Inside Climate News -sivustoa, joka on kahdeksan kuukautta kestäneessä hankkeessaan selvittänyt perusteellisesti, miten öljy-yhtiö Exxonin suhtautuminen ilmastonmuutokseen on muuttunut vuosien saatossa.

Sitaatti on Exxonin palkkalistoilla olleen tutkijan James F. Blackin muistiinpanoista tilaisuudesta, jossa hän puhui yhtiön johtokunnalle 15 vuotta ennen Rion kongressia, josta kansainvälisen ilmastopolitiikan voi katsoa saaneen alkunsa.

Vuotta myöhemmin Black arvioi, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen johtaisi kahden-kolmen asteen lämpenemiseen, minkä lisäksi sademäärät vaihtelisivat ja maataloustuotanto kärsisi.

Puheet eivät menneet kuuroille korville. Exxon aloitti pian omat ilmastotutkimuksensa, joihin kuului muun muassa tutkimusalus, jonka tehtävänä oli selvittää merten hiilinielun toimintaa.

”Tämä voi olla etsimämme tilaisuus käyttää Exxonin teknologiaa ja organisaatiota projektiin, josta on hyötyä koko ihmiskunnalle”, tutkimusosaston johtaja Harold N. Weinberg sanoi yhtiön sisäisessä muistiossa.

Inside Climate Newsin mukaan Exxonin tutkimusohjelman tavoitteena oli selvittää, kuinka nopeasti ilmastonmuutos pakottaisi ihmiskunnan luopumaan fossiilisista polttoaineista eli yhtiön ydinliiketoiminnasta.

Kun Nasan James Hansen todisti vuonna 1988 Yhdysvaltain kongressille, että ilmasto lämpenee ihmisen toiminnan seurauksena, yhtiö säikähti ja käänsi kelkkansa. Ilmastotutkimuksesta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta oli tulossa valtavirtaa, joka uhkaisi sen liiketoimintaa.

Exxon vastasi viime viikolla syytöksiin, joiden mukaan se olisi jo vuosikymmenten ajan tiennyt toimintansa kiihdyttävän ilmastonmuutosta. Yhteiskuntasuhdepäällikkö Ken Cohen vakuutti yhtiön tiedotteessa, yhtiö on tehnyt avointa ja läpinäkyvää tutkimusta jo 40 vuoden ajan.

”Aktivistit ovat tarkoitushakuisesti valinneet työntekijöiden lausuntoja antaakseen virheellisen kuvan, että lopullisia johtopäätöksiä olisi vedetty jo vuosikymmeniä sitten”, Cohen sanoi.

Tiedotteessa myös muistutettiin, että Exxonin tutkijat ovat vuosien varrella julkaisseet yli 50 vertaisarvioitua tutkimusta ilmastonmuutoksesta ja yhtiön tutkijoita on ollut mukana kansainvälisessä IPCC-ilmastopaneelissa.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan Exxon on kuitenkin käyttänyt kymmeniä miljoonia dollareita ilmastotieteen kyseenalaistamiseen, miljoona dollaria pelkästään viime vuonna.

Öljy-yhtiöiden ajattelua kuvaa hyvin myös kesällä julkaistuun Climate Denial Dossiersiin kaivettu American Petroleum Instituten muistio vuodelta 1998. Siinä sanotaan, että voitto on saavutettu, kun keskivertokansalainen ja media alkavat pitää ilmastonmuutokseen liittyvää tiedettä epävarmana. Kun ajattelee 2000-luvun alun – Yhdysvaltojen osalta vielä nykyistäkin – ilmastokeskustelua, on selvää, että tavoiteltu voitto todella saavutettiin.

Exxon on ilmastotieteen edistymisestä huolimatta pystynyt jatkamaan toimintaansa. Se on tuottanut suunnatonta vaurautta yhtiön omistajille, satoja miljardeja pelkästään 2000-luvulla. Ja edelleen jokainen vuosi, jonka ilmastonmuutoksen hillintä viivästyy, tuottaa yhtiölle kymmeniä miljardeja dollareita. Kannustin ilmastopolitiikan jarruttamiseen on siis vahva.

Öljy-yhtiöiden suhtautuminen on kuitenkin vähitellen muuttumassa. Sen sijaan, että ilmastonmuutos yritettäisiin kyseenalaistaa, pyritään varmistamaan, että ilmastonmuutosta hillitsevät toimet eivät uhkaa liiketoimintaa.

Esimerkiksi hiilettömyyden tai päästöttömyyden sijaan puhutaan päästöneutraaliudesta, eli jätetään mahdollisuus aiheuttaa fossiilisilla polttoaineilla päästöjä ja kompensoida ne hiilinieluilla tai hiilidioksidin talteenotolla.

Viime viikolla käytyjen Bonnin ilmastoneuvotteluiden alla joukko öljy-yhtiöitä – mukaanlukien BP ja Shell – julkisti oman vetoomuksensa, jossa he peräänkuuluttivat kansainvälistä ilmastosopimusta, joka asettaa selvät ja vakaat puitteet ilmastopolitiikalle.

”Kannatamme tällaisia puitteita, sillä ne auttavat yrityksiämme tekemään informoituja päätöksiä ja hillitsemään ilmastonmuutosta tehokkaasti ja kestävästi”, yhtiöt toteavat.

Kannanotossa listataan keinoja, joilla öljy-yhtiöt lupaavat osallistua ilmastotalkoisiin. Ne aikovat muun muassa parantaa energiatehokkuutta, kasvattaa maakaasun osuutta energiantuotannossa ja kehittää uutta teknologiaa kuten hiilidioksidin talteenottoa.

Ylimielisyydestä ja tieteen vähättelystä ollaan siirtymässä pelkoon siitä, ettei öljy-yhtiöille jää roolia tulevaisuuden yhteiskunnassa.

Vielä viime kesänä osittain samat öljy-yhtiöt, merkittävimpinä jälleen BP ja Shell, vaativat ilmastosopimukseen mainintaa päästöjen hinnoittelusta: ensin edistämällä alueellisia järjestelmiä ja lopulta koordinoimalla näiden yhdistämistä globaaliksi järjestelmäksi.

Muun muassa amerikkalaiset Chevron ja Exxon kuitenkin jättäytyivät pois alan yhteisistä aloitteista. Exxon on tosin aiemmin sanonut, että hiilivero käy sille, jos muuta verotusta vastaavasti lasketaan. Samoin sen viimeviikkoisessa vastineessa vakuutetaan suostumusta ”kustannusneutraaliin hiiliveroon”.

Hiilen hinta teki viime viikolla myös paluun Pariisin ilmastosopimuksen luonnokseen. Tosin tuo maininta on vain ehdotuksena sulkeissa ja lause on varovainen: ”Tiedostaen, että hiilen hinnoittelu on tärkeä keino kustannustehokkaaseen globaalien päästöjen vähentämiseen.”

Onko öljy-yhtiöiden avauksissa kyse falskista vedätyksestä vai oikeasti rakentavasta ehdotuksesta?

Ulkopoliittisen instituutin Antto Vihma arvioi tuoreessa selvityksessään, että vaatimuksissa saada hiilelle hinta on kyse odotuksien nostamisesta.

”Nostamalla odotuksia, esimerkiksi ehdottamalla, että Pariisin kokouksen tulisi suoraan sopia globaaleista päästömarkkinoista, jotkin teollisuuden intressiryhmät tavoittelevat lopputulosta, johon ne voivat kokouksen jälkeen pettyä. Lyhyesti sanottuna, he haluavat Pariisin kokouksen epäonnistuvan”, Vihma kirjoittaa.

Hänen mukaansa sillä, miten Pariisin sopimus nähdään julkisuudessa, on selvä merkitys tulevaan ilmastopolitiikkaan.

”Se tulee vaikuttamaan siihen, millaisia mahdollisuuksia mailla on vahvistaa kansallisia sitoumuksiaan”, Vihma arvioi.

Kööpenhaminan ilmastokokous oli öljy-yhtiöiden näkökulmasta täysosuma. Se antoi niille kymmenien miljardien dollarien edestä lisäaikaa.

Se, että Pariisikin näyttäytyisi samanlaisena epäonnistumisena, olisi monille lottovoitto.

Tweet