Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
UNFCCC / Flickr (CC-BY)
Vetoomus sovun puolesta. Ranskan presidentti François Hollande, ulkoministeri Laurent Fabius ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon laittoivat lauantaina arvovaltansa viimeisen luonnoksen taakse.
Miltä uusi ilmastosopimus näyttää?
12.12.2015 15.29
Pariisin ilmastokokouksessa on parhaillaan meneillään loppukiri. Sopimuksen viimeisen käsittelyn on määrä alkaa lauantaina Suomen aikaa 18.30.
Ranska on julkaissut sopimusluonnoksen, jota luonnehditaan ota tai jätä -tarjoukseksi. Eli jos Pariisissa syntyy uusi ilmastosopimus, se on ainakin hyvin lähellä tätä viimeisintä luonnosta.
Kansalaisyhteiskunnan ensimmäiset reaktiot luonnokseen olivat positiivisia.
”Ilmastopolitiikan rattaat kääntyvät hitaasti, mutta Pariisissa se on tapahtunut. Tämä sopimus asettaa fossiiliteollisuuden historian väärälle puolelle”, Greenpeacen johtaja Kumi Naidoo kehuu järjestönsä tiedotteessa.
Mukana on maininta 1,5 asteesta, vaikka varsinainen tavoite onkin lämpenemisen rajoittaminen ”selvästi alle” kahteen asteeseen.
”Pariisissa linjatut toimet eivät ole riittäviä. Meidän pitäisi kiivetä 1,5 asteen muurille, mutta tikkaat ovat liian lyhyet. Annetut päästövähennyssitoumukset eivät ole riittäviä eikä sopimus tee tarpeeksi sen muuttamiseksi.”
Sopimukseen ja osapuolikokouksen päätökseen on tulossa lukuisia muitakin kunnianhimoisia elementtejä, kuten yhteisen kunnianhimon tarkastelu 2018, kansallisten päästötavoitteiden päivittäminen viiden vuoden välein alkaen vuonna 2020, päästöjen kääntäminen laskuun mahdollisimman pian, vuoden 2030 päästöjen rajoittaminen 40 gigatonniin nykyuran mukaisen 55 gigatonnin sijaan. Myös päästöjen hinnoittelusta ja päästökauppojen yhteistyöstä on selvä maininta tekstissä.
Kehitysmaille on mukana useita myönnytyksiä, kuten takuu ilmastorahoituksen pitämisestä vähintään sadassa miljardissa.
Päästöjen läpinäkyvyyteen luvataan joustavuutta kansallisten olosuhteiden mukaan, mikä on köyhimpien maiden toiveiden mukaista, sillä ne pelkäsivät raskasta valvontavastuuta ja mekanismia. Nyt niille luvataan myös jatkuvaa tukea läpinäkyvyyden edistämiseen.
Naidoon mukaan Pariisin sopimus ei nosta ihmiskuntaa kuopasta, mutta loiventaa sen seinämiä.
”Meille Pariisi oli aina vain yksi pysäkki matkalla, joka jatkuu. Lopulta lajimme kollektiivinen rohkeus ratkaisee kohtalomme tulevina vuosikymmeninä. Uskon, että tulemme onnistumaan”, Naidoo sanoo.
Laiva- ja lentoliikenteen päästöjä ei huomioida uudessa sopimuksessa vaan ne jäävät jatkossakin alan omien YK-järjestöjen pohdittaviksi.
Vihreä Lanka listasi aiemmin torstaina julkaistun sopimustekstin kipukohtia. Seuraavassa katsaus, miten jotkin kohdista ovat muuttuneet.
***
Torstaina: ”Parties should... ...take into account their respective obligations on human rights.”
Lauantaina: ”Parties should... ...respect, promote and consider their respective obligations on human rights.”
Ihmisoikeuskirjaus on yhä alun julistuksessa, mutta se on selvempi ja kehottaa kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksia myös aiemmista sitoumuksista riippumatta.
***
Torstaina: ”greenhouse gas emissions neutrality in the second half of the century”
Lauantaina: ”to achieve a balance between anthropogenic emissions by sources and removals by sinks of greenhouse gases in the second half of this century”
Tekstissä korostetaan yhä selvemmin mahdollisuutta aiheuttaa päästöjä, kunhan ne kompensoidaan muualla.
***
Torstaina: ”...that does not involve or provide a basis for liability or compensation...”
Lauantaina kyseinen kohta, joka jättää varauksen ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen korvaukseen, on ennallaan, mutta siirretty sopimuksesta osapuolikokouksen päätökseen, joka ei ole kansainvälisesti sitova.
***
Torstaina: ”Developed country Parties shall provide [new,] [additional,] [adequate,] [predictable,] [accessible,] [sustained] and [scaled-up] financial resources to assist developing country Parties”
Lauantaina: ”Developed country Parties shall provide financial resources to assist developing country Parties”
Teksti on selvempi, mutta jättää pois tärkeät tarkennukset. Osapuolikokouksen tekstissä on kohta, jossa asetetaan vuodelle 2020 sovittu sata miljardia dollaria vuosittaiseksi pohjatasoksi. Tulevissa ilmastokokouksissa asetetaan uusi tavoite ennen vuotta 2025.
***
Torstaina: ”...at least [55] Parties to the Convention which accounted in total for at least an estimated [55][70] percent of the total [net] global greenhouse gas emissions...”
Lauantaina: ”...at least 55 Parties to the Convention accounting in total for at least an estimated 55 percent of the total global greenhouse gas emissions...”
Juttua täydennetty kello 15.41 ja 15.52. Päätösistunnon alkamisaika korjattu kello 16.50. Vihreän Langan toimittaja Lasse Leipola seuraa neuvotteluiden etenemistä Twitterissä.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
