Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

UNFCCC.int

Katkelma sopimusluonnoksesta
Liian löysää? Pariisin sopimuksen alussa olevassa julistusosassa käytetään termejä "korostaen" tai "ottaen huomioon" sen sijaan, että sitouduttaisiin uusiin velvoitteisiin.UNFCCC.int

Liian löysää? Pariisin sopimuksen alussa olevassa julistusosassa käytetään termejä "korostaen" tai "ottaen huomioon" sen sijaan, että sitouduttaisiin uusiin velvoitteisiin.

Ilmastosopimuksen kirjaus ihmisoikeuksista jäämässä heikoksi

5.12.2015 16.17

Lasse Leipola

Pariisissa tällä ja ensi viikolla neuvoteltavasta ilmastosopimuksesta toivotaan tukea ihmisille, jotka tulevat kärsimään ilmastonmuutoksen tai siihen sopeutumisen seurauksista.

Keskustelu ihmisoikeuksista kiihtyi Pariisin kokouspaikalla loppuviikosta, kun Norja esitti, että ihmisoikeuksia koskeva osuus siirretään sopimuksen velvoittavasta osasta alun julistukseen. Kyse on ilmastosopimuksen virtaviivaistamisesta olennaiseen, jolla voi kuitenkin olla myös  todellisia vaikutuksia.

Viimeisimmässä sopimusluonnoksessa sitovaan osuuteen on jätetty vain vaihtoehto, jossa ovat mukana ihmisoikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo ja miehityksen alla olevien oikeudet. Sen sijaan muun muassa alkuperäiskansojen, lasten ja vammaisten oikeudet sekä oikeus kehitykseen, terveyteen ja sukupolvien väliseen tasa-arvoon ovat mukana ainoastaan  alun julistuksessa.

Monet maat vastustavat ihmisoikeuksien ottamista mukaan sopimuksen sitovaan osaan, koska ne pelkäävät sen tarkoittavan uusia velvoitteita.


Vähemmän sitovassa julistusosassa ovat myös työntekijöiden kannalta olennaiset ovat kirjaukset säällisestä työstä sekä oikeudenmukaisesta siirtymästä, jos ja kun ilmastonmuutoksen hillintä muuttaa esimerkiksi teollisuuden rakenteita.

”Monessa maailman maassa kirjaus antaisi tukea oikeuksiensa puolesta taisteleville ihmisille”, suomalaisia palkansaajia kokouksessa edustava Akavan asiantuntija Elina Moisio sanoo.

”Suomessa se voisi pakottaa pohtimaan perinteistä muutosturvaa esimerkiksi siltä kannalta, miten sillä rahalla voidaan kouluttaa ilmastoystävällisille aloille siirtyviä tai vihertämään nykyistä työtä”, Moisio sanoo.

Hän arvioi, ettei esimerkiksi EU ole kovin vahvasti ajamassa ihmisoikeuksien siirtämistä takaisin sopimukseen sitovaan osaan.

”Tämä on asia, johon ei haluta laittaa neuvottelupaukkuja, kun esimerkiksi ilmastorahoitukseen liittyvät asiat ovat ratkaisematta.”




Viite