Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
UNFCCC.int
Liian löysää? Pariisin sopimuksen alussa olevassa julistusosassa käytetään termejä "korostaen" tai "ottaen huomioon" sen sijaan, että sitouduttaisiin uusiin velvoitteisiin.
5.12.2015 16.17
Pariisissa tällä ja ensi viikolla neuvoteltavasta ilmastosopimuksesta
toivotaan tukea ihmisille, jotka tulevat kärsimään ilmastonmuutoksen tai
siihen sopeutumisen seurauksista.
Keskustelu ihmisoikeuksista kiihtyi Pariisin kokouspaikalla
loppuviikosta, kun Norja esitti, että ihmisoikeuksia koskeva osuus
siirretään sopimuksen velvoittavasta osasta alun julistukseen. Kyse on
ilmastosopimuksen virtaviivaistamisesta olennaiseen, jolla voi kuitenkin olla myös
todellisia vaikutuksia.
Viimeisimmässä sopimusluonnoksessa sitovaan osuuteen on jätetty
vain vaihtoehto, jossa ovat mukana ihmisoikeudet, sukupuolten välinen
tasa-arvo ja miehityksen alla olevien oikeudet. Sen sijaan muun muassa
alkuperäiskansojen, lasten ja vammaisten oikeudet sekä oikeus
kehitykseen, terveyteen ja sukupolvien väliseen tasa-arvoon ovat mukana ainoastaan alun julistuksessa.
Monet maat vastustavat ihmisoikeuksien ottamista mukaan sopimuksen sitovaan osaan,
koska ne pelkäävät sen tarkoittavan uusia velvoitteita.
Vähemmän sitovassa julistusosassa ovat myös työntekijöiden kannalta
olennaiset ovat kirjaukset säällisestä työstä sekä oikeudenmukaisesta
siirtymästä, jos ja kun ilmastonmuutoksen hillintä muuttaa esimerkiksi
teollisuuden rakenteita.
”Monessa maailman maassa
kirjaus antaisi tukea oikeuksiensa puolesta taisteleville ihmisille”, suomalaisia
palkansaajia kokouksessa edustava Akavan asiantuntija Elina Moisio sanoo.
”Suomessa se voisi pakottaa pohtimaan perinteistä muutosturvaa
esimerkiksi siltä kannalta, miten sillä rahalla voidaan kouluttaa
ilmastoystävällisille aloille siirtyviä tai vihertämään nykyistä työtä”,
Moisio sanoo.
Hän arvioi, ettei esimerkiksi EU ole kovin vahvasti ajamassa
ihmisoikeuksien siirtämistä takaisin sopimukseen sitovaan osaan.
”Tämä on asia, johon ei haluta laittaa neuvottelupaukkuja, kun
esimerkiksi ilmastorahoitukseen liittyvät asiat ovat ratkaisematta.”