UNFCCC / Flickr (CC-BY)

Ilmastoneuvottelut etenevät tuskallisen hitaasti: ”Irrelevanttia!”

4.9.2015 15.45

Lasse Leipola

Pariisin ilmastosopimukseen tähtäävät neuvottelut ovat edenneet takkuisesti tällä viikolla Saksan Bonnissa. Monin paikoin on juututtu kiistelemään menettelytavoista sen sijaan, että olisi päästy neuvottelemaan itse asiasta. Monien maiden edustajat ovatkin valitelleet, että neuvottelutahti on ollut liian hidas.

”Onko tahti riittävä Pariisin sopimukseen? En ole ihan varma, että on olemassa oikeaa, kaikille sopivaa oikeaa tahtia. Kysymys on irrelevantti. Tärkeää on puhua siitä, ollaanko menossa oikeaan suuntaan ja vastaus siihen on selvä kyllä”, ilmastoneuvotteluprosessia johtava Christiana Figueres sanoi tiedostustilaisuudessa.

Uutistoimisto Bloomberg kertoi tällä viikolla, että neuvotteluiden hitaaseen edistymiseen tuskastunut YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on kutsumassa syyskuun lopulla suljettujen ovien takana pidettävään ilmastotapaamiseen 40 maan päämiehet. Bloombergin tietojen mukaan tapaamiseen, jonka järjestelyihin osallistuu joulukuun ilmastokokousta isännöivä Ranska, kutsuttaisiin kaikkien merkittävimpien maiden johtajat. Tavoitteena on saada lisävauhtia hitaasti eteneville neuvotteluille.

Pariisin ilmastokokousta isännöivä Ranska on puolestaan ilmoittanut kutsuvansa valtioiden päämiehet kokouksen avajaisiin 30. marraskuuta. Lisäksi erilaisia kahdenvälisiä ja suurempia ministeritason tapaamisia järjestetään läpi syksyn.

Virkamiestason ilmastoneuvottelijat kokoontuvat Bonniin lokakuussa vielä kerran ennen Pariisin kokouksen alkua. Tämän kokouksen alla on määrä julkistaa uusi luonnos, jossa kaikki asiat on lajiteltu kahteen koriin – varsinaisen ilmastosopimuksen asioihin ja Pariisin ilmastokokouksen päätöksen asioihin. Viime kesänä julkaistu luonnos sisälsi myös kolmannen korin, joissa oli asioita, joiden sijoittamisesta oli epäselvyyttä.

”Neuvottelijoiden pitäisi tulla lokakuun neuvotteluihin valmiina käytämään tätä työkalua ja jatkamaan neuvotteluja kahvin voimalla pikkutunnille”, Greenpeacen Jasper Inventor sanoi.

Myös Pariisin ilmastokokousta isännöivän Ranskan hallituksen edustaja Laurence Tubiana korosti Bonnissa, että lokakuusta tulee erittäin tärkeä kuukausi.

”Tämän viikon lopputulema oli, että me kaikki tiedämme kaikkien asetelmat ja tavoiteet. Kaikki tietävät siis kaiken ja nyt tästä pitää päästä globaalin kuvaan ja saada palaset paikolleen.”

Yksi neuvotteluiden vaikeimmista kysymyksistä on edelleen se, millä tavoin maiden erilaiset lähtökohdat huomioidaan sopimuksessa. Sopimuksen pohjalla on vuonna 1992 tehty jako, joka määrittelee kehitysmaiksi myös sittemmin vaurastuneita maita kuten Etelä-Korean. Tuon jaottelun määrittelemät teollisuusmaat kuten Yhdysvallat ja EU ovat vaatineet jo pitkään, että ilmastotoimilta vaadittavan kunnianhimon pitäisi perustua nykytilaan eikä vuosikymmeniä vanhaan jaotteluun.

Yksi hankalista asioista, jossa on päästy hieman eteenpäin, on niin sanotut menetykset ja vahingot -mekanismi, jolla korvataan ilmastonmuutoksen aiheuttamia taloudellisia vahinkoja.

”Ilmastoneuvottelut aloitettiin aikoinaan päästöjen vähentämiseksi. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat on haluttu siihen mukaan ja nyt näyttää siltä, että ne hyväksytään mukaan. Asiasta ei ole vielä yksimielisyyttä vaan pöydällä on kaksi esitystä, yksi kehitysmailta ja toinen joukolta teollisuusmaita. Kysymys on siis siitä, että miten vahingot ja menetykset otetaan mukaan sopimukseen”, Christian Aid -järjestön Mohamed Adow sanoi järjestöjen tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa sama koskee myös Pariisin sopimusta yleensä.

”Tämän viikon jälkeen on entistä selvempää, että Pariisissa saadaan aikaiseksi ilmastosopimus. Kysymys on siitä, millainen siitä tulee.”

Climate Action Tracker päivitti tällä viikolla omaa arviotaan Pariisin sopimukseen saatujen päästövähennyssitoumusten riittävyydestä. Toisin kuin Kioton sopimuksessa, jossa maiden päästövähennyksistä sovittiin yhteisesti, Pariisin sopimuksessa päästövähennykset perustuvat maiden itse valitsemiin tavoitteisiin.

”On selvää, että jos nämä sitoumukset vuodelle 2030 lukitaan Pariisissa, kahden asteen tavoitteen saavuttamisesta tulee epätodennäköistä ja puolentoista asteen saavuttamisesta mahdotonta”, sanoo Climate Analyticsin Bill Hare sanoo.

Climate Action Trackerin mukaan ainoastaan Marokko ja Etiopia ovat antaneet sitoumukset, joiden kunnianhimo vastaa yhteistä tavoitetta lämpenemisen rajoittamisesta kahteen asteeseen.

Climate Action Trackerin mukaan tämän vuoden aikana annetut sitoumukset eivät ole juurikaan muuttaneet sen viime joulukuussa tekemään ennustetta, jonka mukaan nykyiset toimet johtavat 2,9–3,1 asteen lämpenemiseen.

Taustalla on se, ettei kansallisissa sitoumuksissa ole juurikaan nostettu ilmastopolitiikan kunnianhimon tasoa vaan tyydytty toistamaan jo aiemmin julkaistuja tavoitteita. Tosin näiden, ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta riittämättömienkin, tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia kaikilta muilta mailta paitsi EU:la ja Kiinalta, joiden sitoumukset saavutetaan ilman uusia toimenpiteitä.

Tweet