Vihreät ja kristilliset ovat jäämässä ilman kavereita

Iiro Törmä

Ei natsaa. Ensi vuoden eduskuntavaaleissa nähdään viime vaaleja vähemmän vaaliliittoja.

12.8.2010 13.55

Saija Räsänen

Kristillisdemokraatit saattaa painua seuraavissa eduskuntavaaleissa marginaaliin, koska puolue ei ole onnistunut solmimaan vaaliliittoja aiempien vuosien tapaan.

Viime eduskuntavaaleissa puolue kaveerasi eri vaalipiireissä niin kokoomuksen, keskustan, perussuomalaisten kuin pienpuolueidenkin kanssa. Tuloksena oli seitsemän eduskuntapaikkaa.

Ensi vuoden eduskuntavaaleissa puolueella on näillä näkymin huomattavasti vähemmän liittolaisia. Tämä ei kuitenkaan ole vaikuttanut puolueen tavoitteeseen, joka on kymmenen kansanedustajaa ja hallituspaikka.

”Nyt mennään laajemmin omin voimin. Uskon, että se nostaa kannatusta”, sanoo kristillisdemokraattien puoluesihteeri Peter Östman.

Vaaliliittojen kariutuminen tietää kristillisille ja muille pienille ja keskisuurille puolueille vaikeuksia korkean äänikynnyksen vaalipiireissä, kuten Pohjois-Karjalassa, Satakunnassa ja Etelä-Savossa. Kristilliset on näiden vaalipiirien lisäksi keskustellut vaaliliitoista pienpuolueiden kanssa Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Tunnettuja uusia nimiä kristillisillä ei vielä ole tiedossa. Ehdokkuutensa jo vahvistaneista lähes varmoja läpimenijöitä ovat vain puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Bjarne Kallis.

Myöskään vihreät ei ole toistaiseksi onnistunut vaaliliittoneuvotteluissaan. Vaaliliittosuunnitelmat sdp:n ja vihreiden välillä kariutuivat viime viikolla Pohjois-Karjalassa. Jo aiemmin vaaliliittotoiveet kariutuivat Lapissa. Myöskään Etelä-Savossa vihreille ei ole vaaliliittoa näillä näkymin tulossa.

”Onhan se pirun vaikeaa saada ketään läpi yksin, mutta parhaamme yritetään”, Pohjois-Karjalan vihreiden puheenjohtaja Krista Mikkonen sanoo.

Vihreiden tilannetta Pohjois-Karjalassa vaikeuttaa myös se, että viime vaalien äänikuningatar Tarja Cronberg ei asetu vaalipiirissä ehdolle.

Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi korostaa, että puolueiden kannatuserot heittelevät suuresti eri maakuntien välillä. Pirkanmaalla, Helsingissä ja Uudellamaalla vihreillä pyyhkii hyvin, mutta Vaasassa, Lapissa ja Satakunnassa vaalitilanne on vaikea.

Vuoden 2015 vaaleista alkaen vaaliliitot jäävät historiaan, kun puolueen vaalitulos määräytyy valtakunnallisen ääniosuuden mukaan. Samalla käyttöön tulee kolmen prosentin valtakunnallinen äänikynnys.

vihreät  kristillisdemokraatit  eduskuntavaalit  vaaliliitot