Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Vihkisormuksen ei tarvitse olla kullasta

27.11.2009 16.17

Riikka Suominen

Tuohisormus. Taatusti ympäristöystävällisimmän vihkisormuksen saat punomalla tuohisormuksen myrskyssä irronneesta koivunoksasta: www.edu.fi/projektit/tammi/yhdessaoppimaan/019_Tuohityot.pdf. Kovin pitkää liittoa et voi sen avulla kyllä sinetöidä.


Hopea- tai kuparisormus
. Tyytymällä hopea- tai kuparisormukseen kulutat huomattavasti vähemmän luonnonvaroja kuin valitsemalla kultasormuksen. Kuluttajalehden mukaan kultasormukseen kuluu luonnonvaroja jopa 2 700 kiloa, hopeasormukseen 37,5 kiloa ja kupariseen sormukseen vain 3,5 kiloa.


Kierrätyssormus.
Kun teetät vanhasta korusta sormukset, kulutat luonnonvaroja huomattavasti vähemmän kuin ostamalla tuliterät sormukset. Tarvitset uusiosormusta varten 10–15 grammaa romukultaa, mielellään 18 karaattista. Halvimmillaan sormuksen teettäminen maksaa 50 euroa, mutta kyllä siihenkin saa upotettua perinteen vaatiman kolmen kuukauden palkan, jos haluaa. Hintaa nostaa, jos esimerkiksi haluat teettää keltakultaisista koruista valkokultaisen sormuksen.

Amerikkalainen yritys greenKarat myy netissä kierrätyskullasta valmistettuja koruja. Yrityksen mukaan nyt on jo kaivettu esiin niin paljon kultaa, että se riittää koruteollisuuden tarpeisiin 50 vuodeksi. Jos korulaatikoissa käyttämättöminä makaavat helyt saataisiin kiertoon, kultakaivokset kävisivät tarpeettomiksi.


Sormus kotimaisesta kivestä.
Valitse timantin sijasta sormuksen koristeeksi suomalainen kivi. Kordieriitti, berylli, ametisti, granaatti, savukvartsi ja jopa rapakivi ovat hiottuina näyttäviä korukiviä – vaikka eivät toki ole yhtä kovia kuin timantit.

Kotimaisista kivistä on suosittu esimerkiksi Ylämaan värikäs spektroliitti. Se onkin omiaan vihkisormukseen myös siksi, että sen väitetään auttavan henkisessä kasvussa, vähentävän stressiä ja jopa hidastavan vanhenemista.

”Suomalaisten louhosten ympäristövaikutukset ovat pieniä verrattuina Afrikan timanttikaivoksiin. Eikä meillä ole orjatyövoimaa tai veritimantteja”, gemmologi Sari Summanen Geologisesta tutkimuskeskuksesta sanoo.


Lisää aiheesta:



Viite