Verikännykät tuhrivat Nokiaa

12.11.2010 11.40

Mari Valkonen

Tanskalainen dokumentti Verikännykät liittää Nokian matkapuhelimet Kongon sisällissodan rahoittamiseen.

High tech -maailman hikipaja on itäkongolaisen kaivoksen uumenissa.

Tanskalaisohjaaja Frank Piasecki Poulsenin tuore elokuva Verikännykät (Blod i mobilen) vie katsojan Bisien kaivokseen – yhteen sadoista sisällissotaa käyvän Kongon kaivoksista, joista louhitaan koltaania.

Koltaanista jalostettua tantaalia käytetään kännyköiden ja tietokoneiden kondensaattorien valmistamiseen.

Kongossa on paljon laillisia kaivoksia, mutta Bisien kaivos on laiton ja sen avulla rahoitetaan sisällissotaa. Kaivoksessa työskentelee ohjaajan arvion mukaan parikymmentätuhatta työntekijää, joita hallitsee ja verottaa Kongon armeijasta irtautunut separatistijoukko.

YK on jo vuodesta 2003 lähtien julkaissut huolestuneita raportteja sisällissotaa käyvien ryhmittymien mineraalikaupasta.

Poulsen pyrkii dokumentissaan haastamaan erityisesti Nokiaa, jonka hän arvelee tukevan mineraaliostoillaan Kongon laittomia kaivoksia.

Poulsenin on helpompi päästä kameramiehen kanssa kapinallisryhmän hallitseman ahtaan ja pimeän kaivoksen pohjalle kuin saada itseään tyydyttäviä vastauksia Nokian pääkonttorista Espoosta.

Kaivoksessa dokumentinteko tyssää siihen, että kaivostyöläiset raivostuvat työskentelynsä kuvaamisesta. Nokian viestintäosastoltakin Poulsen saa aluksi joukon tyrmäyksiä, osin omasta syystään.

Ohjaaja olettaa hieman naiivisti saavansa Nokian vastuuseen mineraalikaupasta marssimalla yhtiön ständille elektroniikkamessuilla. Myös suurieleinen aie haastatella toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuota typistyy puolen tunnin keskusteluun Nokian Sosiaalinen vastuu -osaston johtajan Pekka Isosompin kanssa.

Isosomppi myöntää kameroiden edessä, että yhtiön on mahdoton saada täyttä varmuutta mineraaliensa alkuperästä, koska alihankintaketju on niin monimutkainen.

Mineraalit kulkevat kaivoksesta välittäjien kautta jalostamolle ja vasta sieltä komponentteja valmistaviin yrityksiin. Sulattamossa eri läheistä virtaavat mineraalit sekoittuvat.

Isosomppi syytti viime viikolla Helsingin Sanomissa Poulsenin elokuvaa yksipuoliseksi, hänen mielestään faktat ovat joutuneet dokumentissa väistymään tarinallisuuden tieltä.

Nokia on tiennyt Kongon sisällissotaan liittyvistä mineraalikaupan ongelmista jo kymmenen vuotta. Poulsen inttää Nokialta, miksi sen kännyköissä saattaa silti yhä olla mukana verimineraaleja.

Vastaukseksi hän saa hyväntahtoisia vakuutteluja siitä, että yhtiö yrittää parhaansa, vaikka sen valta asiassa on rajallinen.

Verikännykät keskittyy peräämään vastuuta Nokialta, joka ei suinkaan ole ainoa yhtiö, jolle kännykkämineraalien alkuperä on epäselvä. Poulsen ravaa Espoossa siksi, että Nokia on alansa markkinajohtaja.

Reilun kaupan kännyköitä tai tietokoneita ei ole vielä olemassa. Kun ensimmäinen elektroniikkayhtiö pystyy todistamaan alihankintaketjunsa alusta loppuun irralliseksi Kongon konfliktista, se saa markkinavaltin, jota ei tarvitse peitellä.

Frank Piasecki Poulsenin Verikännykät TV1:n Ulkolinja-sarjassa 8.12. klo 22.00 sekä 13.12. klo 22.40.

työelämä  elektroniikka  yhteiskuntavastuu  nokia  eettinen tuotanto 

Tweet