Uusiutuvat aarteet

21.1.2011 14.13

Noora Jussila

Seikkaile Keski-Amerikan viidakoissa ja tutustu Suomen tukemiin uusiutuvan energian hankkeisiin.

1. Sairaalan vieressä seisoo kappeli. Tietenkin, sillä tätä sairaalaa ylläpitävät nunnat. Liki kaksi vuotta sitten käynnistetyssä hankkeessa elsalvadorilaisen Divine Provincen syöpäsairaalan katolle asennettiin aurinkokeräimet, jotka lämmittävät veden sairaalan käyttöön. Ennen projektia sairaalaan ei saatu lainkaan kuumaa vettä. Nyt sitä käytetään pesulassa ja keittiössä ja myös potilaat voivat peseytyä lämpimällä vedellä.

Noin 20 000 euroa maksanut projekti on parantanut sairaalan hygieniaa ja maksaa itsensä takaisin 3–5 vuodessa. Projekti on osa Suomen ja Keski-Amerikan uusiutuvan energian kumppanuusohjelmaa EEP:tä, jolla edistetään uusiutuvan energian käyttöä.

”EEP tukee hanketta, jotta myös yksityissektori alkaa sijoittaa siihen. Nyt kolme muutakin sairaalaa on ottamassa käyttöön samaa järjestelmää ja myös pienet hotellit ovat kiinnostuneita tästä”, sanoo Ismael Sánchez, energia-alan professori, joka on suunnitellut järjestelmän yhdessä oppilaidensa kanssa.

2. El Salvadorin Nahuizalcon kylän kadunvarret ovat täynnä puisia sänkyjä, kaappeja ja tuoleja. Kylässä on poikkeuksellisen paljon puuseppiä: yhteensä noin 1 800 ammattiveistäjää työskentelee kylän 300 puusepänpajassa.

Puusepillä on ollut ongelmia käyttämänsä puun kosteuden kanssa, mutta nyt puun ja siitä tehtävien tavaroiden laatu on parantunut, kun Nahuizalcon EEP-hanke auttaa puuseppiä kuivaamaan puuta auringon avulla.

Pienen ruohokentän keskellä seisoo laivan konttia muistuttava punainen laatikko, jonka katolla on aurinkokeräimiä. Niissä ei kuitenkaan virtaa vettä vaan ilmaa. 60-asteiseksi lämpiävä ilma ohjataan konttiin ja se kuivaa puun nopeasti. Kuivainta käyttää 19 puusepän osuuskunta, joka tarjoaa kuivauspalveluja myös alueen muille puusepille.

3. Maisemat vaihtuvat sokeripelloista aaltopeltikoteihin, joista monessa näyttää olevan tänään pyykkipäivä. Tien laidalla näkyy hiljaisia bensa-asemia, kuppiloita, huolella aidattuja kauniita värikkäitä taloja ja jalkapallokenttä, jolla laiduntaa lehmiä. Hiekkatie muuttuu kapeaksi, ja lopulta bussi kaartaa sisään portista.

Jatropa-viljelmän puut kasvavat siisteissä riveissä. Osassa niistä näkyy jo pieniä vihreitä hedelmiä. Kun ne ovat kypsiä, ne muuttuvat keltaisiksi ja silloin niiden siemenistä saadaan öljyä, josta valmistetaan biodieseliä.

Luis Montes Osario esittelee 500 hehtaarin kokoista jatropa-viljelmää, joka on saanut tukea EEP:ltä. Suomi tuli mukaan projektiin vuonna 2004 ja on sijoittanut siihen 250 000 euroa.

”Tämä on paras alue tälle lajikkeelle”, Osario sanoo.

Jatropa-kasvi kasvaa köyhässäkin maaperässä, eikä juuri tarvitse lannoitusta. Vettäkin se vie vähemmän kuin esimerkiksi maissi tai palmuöljy. Kasvi on myrkyllinen, joten useimmat tuholaiset jättävät sen rauhaan. Hedelmää jatropa alkaa tuottaa vuoden ikäisenä ja viiden vuoden iässä se saavuttaa täyden tehonsa. Silloin hehtaarilta saadaan noin 20 000 litraa jatropa-öljyä.

Jatropan hedelmät kerätään käsin ja ne puristetaan öljyksi paikan päällä.

4. Laskeudumme pieniä hiekkateitä Guatemalan Amatitlanjärvelle. Viime kesän hirmumyrsky Agatha tuhosi reitin järvelle lähes täysin, ja järven rantaan on päässyt jälleen vasta muutama kuukausi sitten.

Amatitlanjärvellä puuhaavat EEP:n rahoituksella nyt sekä suomalainen Pöyry että paikallinen Galileo-yliopisto. Yliopisto tutkii järven kasvillisuutta, ja Pöyry puuhastelee vesihyasinttien parissa. Paikalliset ovat yrittäneet hävittää vesihyasinttia järvestä jo 30 vuoden ajan.

”Siinähän sitä sitten ollaan, kun muutama hullu pohjoismaalainen tulee paikalle ja sanoo, että lopettakaa se vesihyasintin myrkyttäminen ja antakaa sen kasvaa”, sanoo Martti Surakka Pöyryltä.

Pöyryn ideana on kasvattaa vesihyasintteja ja muita vesikasveja osassa järveä ja tehdä niistä biokaasua ja lannoitteita.

Vesihyasintti on yksi maailman nopeimmin kasvavista kasvilajeista. Se tuplaa biomassansa muutamassa viikossa ja imee samalla ravinteita järvestä. Sadan hehtaarin vesihyasinttiviljelmällä voi tuottaa sähköä 10 000 kotitalouden tarpeisiin.

”Niin isoa biokaasulaitosta tämän projektin aikana ei voida rakentaa, mutta toivomme, että joku investoija tarttuu tähän tilaisuuteen”, Surakka sanoo.

Vesihyasintista syntyy energiaa, mutta se auttaa myös järven puhdistamisessa. Vesihyasintti imee järvestä typpeä ja fosforia. Ravinteita järvessä riittää, sillä järveen päätyvät noin 1,5 miljoonan ihmisen jätevedet.

Tweet