Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
5.12.2008 8.21
Tapio Kettunen teki sen, mitä kukaan muu ei ole uskaltanut: hän kertoi televisiossa työnantajansa turvallisuuspuutteista. Teko oli tärkeä, sillä työnantaja tekee Suomeen uutta ydinvoimalaa. Vihreä Lanka palkitsi Kettusen vuoden rohkeimpana.
Raumalaisen kerrostaloasunnon keittiössä tuoksuu kahvi. Keittiön pöydällä on kaksi paperipinkkaa. Ne ovat hitsausohjeita ja -standardeja.
Näiden ohjeiden vuoksi – tai lähinnä siksi, että niitä ei käytetty – asunnon isäntä Tapio Kettunen irtisanoutui vuosi sitten Olkiluodon ydinvoimalatyömaan hitsauskoordinaattorin tehtävästä.
Viime syksynä Kettunen esiintyi Yleisradion Ajankohtaisessa kakkosessa, jossa käsiteltiin ydinvoimalatyömaan leväperäistä työskentelykulttuuria. Kettunen kertoi ohjelmassa avoimesti siitä, että työmaalla ei käytetty hitsausohjeita ja kuinka hitsauksen työnjohto ei ollut ammattitaitoista. Se oli harvinaisen rohkeaa, koska Olkiluodon työmaan ongelmia ei ole Suomessa juuri arvosteltu. Ei ainakaan omakohtaisten kokemusten perusteella.
”Ei siihen kukaan täyspäinen Suomessa lähde. Jos olet siellä töissä ja sanot sanaakaan mihinkään, olet saman tien pihalla. Ja nytkin Säteilyturvakeskus on tyylikkäästi tyrmännyt melkein kaiken, mitä on sanottu.”
Yleisradio uutisoi viime kesänä, että ydinvoimalaa rakentava Bouygues-konserni on asettanut kaikille työntekijöilleen puhekiellon työmaan ongelmista.
Kettunen ei ole kokenut painostusta antamiensa haastattelujen vuoksi. Päinvastoin, varsinkin kotopuolessa Pohjois-Karjalassa tutut ovat suhtautuneet kannustavasti.
Mutta miksi Kettunen ylipäätään on puhunut kokemuksistaan julkisuudessa?
”Minulla ei siinä vaiheessa ollut mitään menetettävää, koska en enää ollut Olkiluodossa töissä. Mietin pitkään, sanonko mitään. Silloin kyllä painostettiin, sanottiin että joudun linnaan, jos sanon sanankin toimittajille. Vastasin, että en minä voi kuseen joutua, kun puhun totta.”
Ympäristöjärjestö Greenpeace esitteli elokuun lopussa Olkiluodon työmaalta saamiaan, puutteellisia hitsauskaavioita. Kettunenko ne ympäristöjärjestölle antoi?
”Sanotaan niin, että tätä en kommentoi”, Kettunen sanoo ja nauraa päälle.
Tapio Kettusen harmaiden collegehousujen takataskun kohdalla on pääkallon kuva. Entisellä punkkarilla on siilitukka ja musta pilottitakki.
Kettusen puheessa vilisevät ”fransut”, ”portugeeset” ja ”polakit”. Englannissa, Italiassa ja Ruotsissa tehtaiden rakennustyömailla työskennellyt Kettunen päätyi Bouyguesin leipiin surullisten vaiheiden jälkeen. Kettusen vaimo kuoli vaikeaan sairauteen ja hän jäi pariskunnan tyttären yksinhuoltajaksi. Rahakkaat ulkomaankeikat saivat jäädä. Vastaavaa työtä löytyi Eurajoelta.
Irtisanoutuminen Bouyguesista oli Kettusen mukaan lopulta kuitenkin omantunnonkysymys.
”Jokaisella täytyy olla jonkinlainen moraali ja etiikka. En halunnut joutua kantamaan vastuuta tilanteessa, jossa paperilla kaikki on hienosti, mutta todellisuudessa hitsaustyöt tehdään miten huvittaa.”
Nyt Kettunen on työtön, tai ”vapaa keksijä”, kuten hän itse asian määrittelee. Niinpä hänellä on aikaa keskittyä esimerkiksi hitsaajien työergonomian parantamiseen – yhteistyössä VTT:n, Oulun yliopiston ja Työterveyslaitoksen kanssa. Kettusen mukaan hänen keksimänsä hitsauskahva parantaa hitsaajien työasentoa ja voi vähentää alan sairauslomia huomattavasti.
Hitsaajien lisäksi Kettunen on pohtinut myös lintuja. Hän on kehittänyt kierrätettävän, aaltopahvista tehdyn linnunpöntön. Yhteistyökumppaniksi Kettunen löysi suuren suomalaisen pahvitehtaan, joka myös valmistaa pöntöt.
Väreiltään kauniisti metsään sopiva pönttöä on tähän mennessä myyty melkein 10 000 kappaletta. Keksijä aikoo vielä kehittää keksintöään vähän pidemmälle.
”Viimeisin idea on se, että ruvetaan oikein urakalla särkemään perinteitä. Pöntön kylkeen painetaan yrityslogoja, alastonta miestä ja naista, tribaalia ja vaikka Lordin naamaa. Siinä olisi linnulla pesä Lordin suussa.”
1. Tapio Kettunen
2. Johanna Korhonen
Journalisti-lehden entinen päätoimittaja Johanna Korhonen epäili tulleensa syrjityksi, kun hänet erotettiin Lapin Kansan päätoimittajan paikalta ennen ensimmäistäkään työpäivää.
Korhonen toi seksuaalisen suuntautumisensa julkisuuteen ja aiheutti paitsi valtavan mediamylläkän myös paljon keskustelua ihmisten tasavertaisuudesta. Korhos-case leimaa Alma Mediaa vielä pitkään.
3. Wille Riekkinen
Kuopion hiippakunnan piispa Wille Riekkinen rohkeni arvostella Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon suunniteltuja uraanikaivoshankkeita.
Riekkinen käsitteli aihetta muun muassa saarnassaan. Yksityishenkilö teki asiasta kantelun Kuopion tuomiokapitulille. Sen pitäisi joulukuussa päättää, onko kirkonmiehen soveliasta ottaa kantaa kaivosasioihin.