Star Trekistä tuli totta!

15.10.2010 13.55

Anu-Elina Lehti

Pian kuka tahansa voi suunnitella haluamansa pöydän, aterian tai lääkkeen – ja se putkahtaa printteristä. Näitä 3D-tulostimia on jo olemassa. Koneita, jotka tekevät kaikkea.

On vaikea uskoa, että länsimaisen elämäntavan seuraava vallankumous alkaa tästä koneesta, joka näyttää toimiston kahviautomaatilta.

Tuijotan ammattikorkeakoulu Metropoliassa Vantaalla amerikkalaisvalmisteista Dimension 3D-printteriä, joka osaa tulostaa paperin sijasta erilaisia esineitä. Nykyisin tällaisilla laitteilla voidaan printata kännyköitä, kenkiä, vaatteita, astioita, lampunvarjostimia tai vaikka tuolien ja imurien osia.

Uusimpien 3D-tulostimien jälki on niin hyvää, että ne kykenevät tuottamaan esineitä tavalliseen arkikäyttöön. Visionäärit uskovat, että tulevaisuudessa ihmiset eivät enää laita ruokaa tai osta lääkkeitä apteekista.

Miksi pitäisikään, kun 3D-printterin avulla valmistamme itse juuri sellaisen särkylääkkeen tai hampurilaisen kuin haluamme.

Samaa tekniikkaa käytetään paljon myös autoteollisuudessa sekä ilmailun, arkkitehtuurin ja terveydenhuollon aloilla.

Metropolia ammattikorkeakoulun lehtori Mika Ihanus on varma, että tämä laite tulee pysyvästi muuttamaan tulevien sukupolvien elämän.

Hän valitsee tietokoneelta haluamansa 3D-mallinnuksen ja painaa enteriä. Pian tulostin alkaa kuumentaa kasettiin ladattua muovia. Samaan aikaan lasersäde rakentaa muovista kerros kerrokselta jakoavainta. Yhtään materiaalia ei mene prosessissa hukkaan.

Kone pitää vaimeaa hurinaa ja tuo etäisesti mieleen aivan tavallisen mikroaaltouunin.

”Samat ongelmat tässä laitteessa on kuin tavallisissa toimistokopiokoneissa. Valmistajat nyhtävät rahat materiaalikaseteista ja jos kone hajoaa, se tulee hyvin kalliiksi, sillä korjaajat pitää tilata Ruotsista”, Ihanus selittää.

Tunnin päästä valkoinen työkalu on valmis. Se näyttää lelulta, jonka Punavuoressa asuva, Nudie-farkkuihin pukeutuva AD ostaisi lapselleen.

Käsittämättömintä on, että uunituore jakoavain toimii heti täsmälleen samalla tavalla kuin metallinen, tehdasvalmisteinen työkalu.

 

3D-tulostus keksittiin kymmenen vuotta sitten helpottamaan insinöörien, arkkitehtien ja muotoilijoiden työtä, eli nopeuttamaan ja halventamaan prototyyppien ja pienoismallien valmistamista.

Jos 3D-teknologia kehittyy tätä tahtia, parin sukupolven päästä jälkeläisemme elävät Star Trek -maailmassa.

Muotoilija Pekka Salokannel on viime keväästä asti viettänyt iltojaan 3D-mallinnusohjelmien äärellä. Tulokset lepäävät nyt helsinkiläisen kahvilan Primulan pöydällä.

Salokannel on suunnitellut 3D-tulostimen avustuksella suojakuoret iPhonelle ja iPadille, korvakorut, nappeja, kaula- ja rannekorun sekä kullatut kalvosinnapit.

Suojakuorten muovi ei tunnu käteen perinteiseltä. Se on kevyttä, mattapintaista, hieman samanlaista kuin lasittamaton keramiikka. iPhonen suojakuoren valmistaminen 3D-printterillä maksoi 35 euroa, korvakorut 20 euroa ja kalvosinnapit reilut 10 euroa.

3D-printtauksen hienous on siinä, että tekniikan avulla voidaan teollisesti valmistaa äärimmäisen monimutkaisia muotoja, jotka muuten eivät olisi mahdollisia.

Esimerkiksi taiteilijoille 3D-printtaus saattaa olla huikea mahdollisuus. Tosin monet taiteilijat ja kuvanveistäjät haluavat edelleenkin tehdä työnsä omin käsin.

Hollantilainen verkkoyritys Shapeways on tuonut 3D-printtauksen tavallisten ihmisten ulottuville. Salokannel on yksi sen asiakkaista.

Philipsin tytäryhtiönä aloittanut Shapeways on pian kaksi vuotta markkinoinut verkossa 3D-tulostuspalveluaan. Kuka tahansa voi lähettää yhtiölle itse suunnittelemastaan esineestä 3D-mallinnuksen ja valita yli sadasta materiaalista haluamansa. Esineen hinta riippuu käytetystä materiaalista.

Shapeways-sivuston galleriassa esitellään asiakkaiden suunnittelemia tuotteita. Samanlaisen voi tilata itselleenkin, jos maksaa mallinnoksen suunnittelijalle pienen provision.

Shapeways printtaa kuukaudessa noin 10 000 pienesinettä.

Ajatus siitä, että jokainen ihminen voi olla muotoilija, ei vielä ihan toimi. 3D-mallinusohjelma on yhä melko vaikeakäyttöinen. Esineen suunnittelijalla tulisi myös olla edes alkeelliset tiedot materiaalien käyttäytymisestä ja kestävyydestä.

Vaikka Salokannel on Lahden muotoiluinstituutissa koulutettu muotoilija, tekee hänkin Shapewaysin palveluja testatessaan välillä huteja. iPhonen kuoren mitat eivät ensimmäisellä kerralla pitäneet paikkaansa. Harrastelijamainen suunnittelu tulee ennen pitkää hyvin kalliiksi.

”Laaki maksaa 35 euroa, ja jos työ pitää tilata viisi kertaa, niin eihän se enää mitään halpaa ole.”

Shapeways on tosin kehittänyt erittäin simppeleitä ohjelmia, joilla voi taivuttaa sanoja sylinterin muotoon. Näin kuluttaja voi tilata itselleen esimerkiksi nimellään varustetun sormuksen tai lautasliinapidikkeen.

Shapeways mainostaa palvelujaan ekologisiksi, mutta tarvitaanko maailmaan tosiaan lisää iPhonen kuoria ja korvakoruja? 3D-printterit kuluttavat myös valtavasti sähköä.

Pekka Salokannel näkee 3D-printtauksen eräänlaisena paluuna menneisyyteen. Toisin kuin ennen, rikkoutuneet elektroniset laitteet heitetään nykyisin lähes aina roskikseen. 3D-printtauksen avulla niiden elinikää voidaan jatkaa, sillä varaosia saa halvalla.

Salokannel ottaa esimerkiksi kahvinkeittimen. Sen valmistajalla on jokaisesta kahvinkeittimen osasta 3D-mallinnus. Jos valmistaja lataisi mallinnuskuvat Shapewaysin sivuille, kuka tahansa asiakas voisi pientä korvausta vastaan tilata rikkimenneeseen kahvinkeittimeen uuden kahvan tai virtanapin.

Etenkin polkupyörien, lastenrattaiden ja autojen omistajille edullinen, verkossa toimiva varaosapankki olisi toivottu innovaatio.

Salokannel pitää tuotteiden suunnittelua 3D-tulostimen avulla harrastuksena ja oman ammattitaidon kehttämisenä.

”Tähän mennessä olen käyttänyt Shapewaysiin huomattavasti enemmän rahaa kuin olen sen kautta saanut.”

Ei liene sattumaa, että 3D-printtauksen edelläkävijämaa on Hollanti. Pieni ja kansoitettu maa on joutunut ajattelemaan uusiksi logistiikan. 3D-printtauksen etu on, ettei varastoja tarvita, sillä tavaran voi valmistaa aina tarvittaessa.

Hollannin Amsterdamissa sijaitsee 3D-muotoilijoiden ja -tutkijoiden suunnittelutoimisto Freedom of Creation. Sen vetäjä ja perustaja on palkittu suomalaismuotoilija Janne Kyttänen.

Freedom of Creation luo tietokonemallinnuksia, jotka voidaan toteuttaa missä päin maailmaa tahansa. Amerikkalainen tietokonekulttuuria käsittelevä lehti Wired esitteli lokakuun numerossaan Kyttäsen kustomoimia kuulokkeita.

Freedom of Creation on suunnitellut myös esimerkiksi pöytiä, laukkuja, lamppuja ja vaatteita.

Kyttänen kertoo Freedom od Creationin verkkosivuilla uskovansa, että muotoilulle on käymässä samalla tavalla kuin musiikille, sanomalehdille ja valokuville – se digitalisoituu täysin. Hänen mielestään maailmassa tuotetaan liikaa tavaraa, joka tuupataan markkinoille väkisin.

Massatuotanto, jota kaupataan kasvottomille ostajille, ei sovi Kyttäsen filosofiaan. Hän uskoo, että Freedom of Creationin tapa tuottaa tavaroita tarpeen mukaan minimoi ympäristökuormituksen sekä esineiden vaatiman työvoiman, rahan ja kuljetuksen.

Myös Pekka Salokannel pitää massatuotantoon perustuvaa ajattelua ongelmana. Se voi aiheuttaa esimerkiksi, että 20 sentin hintaisista materiaaleista valmistetusta muovisesta prototyypistä saattaa joutua maksamaan 10 000 euroa, vaikka tilaa Kiinasta sellaisia vain yhden.

”Jotta muotin kustannukset saa katettua, tuotteita on valmistettava aivan järjettömät määrät.”

Salokanteleen mukaan lähes kaikki maailman tavarat tuotetaan tätä nykyä Kiinassa. On mahdollista, että 3D-printtauksen yleistyminen tasapainottaisi kiinalaisten valtaa markkinoilla ja vähentäisi turhaa tavarantuotantoa.

Tweet