Pahimmat lobbauskatastrofit

13.3.2009 8.39

Noora Jussila

Brysseliläiset lobbausasiantuntijat kertovat, mitkä heidän mielestään ovat olleet pahimpia esimerkkejä siitä, mitä lobbauksella on saatu aikaan.

"Polttoainesäädäntö tuli mediaan pari vuotta sitten. Sen oli valmistellut asiantuntijaryhmä, joka koostui etupäässä teollisuuden edustajista. Heidän tavoitteenaan oli nostaa biopolttoaineiden määrä 25 prosenttiin. Esitykseen liittyy kuitenkin paljon ristiriitoja esimerkiksi ruuantuotannon suhteen, eivätkä kriitikot nielleet esitystä sellaisenaan. Lopputuloksena oli, että biopolttoainetavoite laskettiin kymmeneen prosenttiin."

Paul de Clerck, Maan Ystävät

"hyvä esimerkki voimakkaasta lobbauksesta on EU:n energiapaketti, jossa annetaan paljon varoja hiilidioksidin talteenotolle. Hiilidioksidin talteenotto on epävarma ja vasta kehitteillä oleva tekniikka. Esimerkiksi rakennusten tiivistäminen olisi parempaa elvytystä, sillä se toisi enemmän työpaikkoja ja sen ilmastovaikutukset ovat paremmin tiedossa. Mutta Shell ja muut hiiltä käyttävät yritykset tekevät kaikkensa pysyäkseen markkinoilla.

Toinen hyvä esimerkki lobbauksesta on 1990-luvun puolivälistä, jolloin autoteollisuus lobbasi itselleen täydellisen diilin: vapaaehtoisen sopimuksen päästövähennyksistä. Pari vuotta sitten komissio päätteli, ettei vapaaehtoisuudella saavuteta ikinä päästövähennyksiä, joten niistä tehtiin pakolliset. Autoteollisuus nosti asiasta äläkän, ja tavoitteista tuli 25 prosenttia pienemmät kuin aluksi oli suunniteltu ja tavoitteiden toteuttamisaikataulua lykättiin."

Erik Wesselius, Corporate Europe Observatory