Lobbauskausi alkoi jo!

26.3.2010 9.18

Jenni Leukumaavaara

Vihreä Lanka selvitti, ketkä kaikki haluavat jättää puumerkkinsä seuraavaan hallitusohjelmaan.

Eduskuntavaaleihin on yli vuosi, mutta kulissien takana lyödään jo lukkoon seuraavan vaalikauden tärkeimpiä päätöksiä.

Ydinvoimapäätökset jäänevät nykyisen hallituksen viimeisiksi suuriksi linjauksiksi. Puolueet ovat kääntäneet katseensa tulevaan ja rakentavat hyvää vauhtia vaaliohjelmiaan.

Samaan aikaan ministeriöissä laaditaan seuraavan hallitusohjelman pohjapapereita. Monessa paikassa siis pohditaan nyt seuraavan hallituskauden tavoitteita ja sitä, mitä kaikkea seuraava hallitusohjelma pitää sisällään.

Ensi vuoden huhtikuussa Helsingin säätytalon salien hallitusneuvotteluissa tullaan vääntämään kättä ainakin veroratkaisuista, biotaloudesta, työttömyyden vähentämisestä ja korkeakoulujen rahoituksesta.

Tämä tarkoittaa sitä, että etenkin yrittäjä- ja ympäristöjärjestöjen sekä energia-alan lobbaajat ovat jo nyt ärhäkästi liikkeellä, samoin monien muiden järjestöjen edustajat.

”Lobbaaminen on yksi tärkeimmistä vaikuttamiskeinoistamme. Jos tavoitteita ei saada hallitusohjelmaan, ne tuskin toteutuvat koko hallituskauden aikana”, seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavan Setan pääsihteeri Tanja Lehtoranta sanoo.

Työministeri Anni Sinnemäen ehdotukset yritysten osinkotulojen verotuksesta ja valtiovarainministeriön Martti Hetemäen verotyöryhmän alustavat näkemykset yrittäjien verojen mahdollisesta kiristämisestä ovat jo nyt herättäneet suuria tunteita.

Myös korkeakoulujen lukukausimaksut nousevat hallitusneuvotteluissa varmasti esiin, vaikka asiaa yritetään nyt hyssytellä kuoliaaksi.

”Valtiosihteeri Raimo Sailas sitä ajaa. Kyllä hänellä on tässä paljon kavereitakin, mutta he eivät uskalla julistaa ajatuksiaan vielä ääneen. Myös palkansaajajärjestöissä vaaditaan tekoja työuran pidentämiseksi alkupäästä”, sanoo useita hallitusneuvotteluja seurannut virkamies.

Viime eduskuntavaalit osoittivat, että lobbaus kannattaa. Vuoden 2007 nousuhuumassa hallitusohjelmassa luvattiin verohelpotuksia moneen suuntaan, esimerkiksi maatilojen sukupolvenvaihdoksiin ja puuta myyville metsänomistajille.

Yksi voittajista oli Perheyritysten liitto. Hallitusohjelmaan kirjattiin perheyritysten sukupolvenvaihdosten perintöveron poisto, lähes sanasta sanaan liiton lobbarin Anders Blomin toiveiden mukaan.

Sittemmin huomattiin, että helpotus oli epätasa-arvoinen ja perustuslain vastainen. Blomin aseiksi on mainittu sinnikkyys ja väsytystaktiikka.

”Hänen teemansa ei ollut mitenkään yllättävä. Hän vain jankkasi sitä niin paljon sekä ennen neuvotteluja että säätytalolla, että osin varmasti senkin takia hän sai tavoitteitaan läpi. Näitä yhden asian liikkeitä tulee varmasti hallitusneuvotteluihin asti nytkin”, arvioi eräs hallitusneuvotteluja läheltä seurannut.

Ensi vuoden vaalit ovat talouskriisin takia lobbaajallekin haastavat. Jaossa on lähinnä kurjuutta, ja lobbarit joutuvat ennemmin pitämään kiinni saavutetuista eduistaan kuin hankkimaan uusia. Tuleva hallitus joutuu tekemään kipeitä menoleikkauksia, vaikka niistä ei pidetä kovaa ääntä ennen vaaleja.

Toisaalta keskustan puheenjohtajan vaihtuminen, ydinvoimaäänestys ja eduskunnan haparointi esimerkiksi Yle-maksun kanssa luovat politiikan kentälle epävarmuutta, ja samalla myös lobbaajille otollisen maaperän.

Ketkä sitten ovat lobbaajien tähtäimessä? Keihin eri eturyhmien edustajat haluavat vaikuttaa?

Ainakin ministereihin, puoluepomoihin, puoluesihteereihin ja virkamiehiin. Ministeriöissä nimittäin tehdään kovaa vauhtia taustapapereita, joita on laatimassa iso joukko virkamiehiä ja asiantuntijoita.

”Myös ulkopuoliset yrittävät kovasti vaikuttaa näihin papereihin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella monet järjestöt ovat hyvin voimakkaasti liikkeellä. Niistä osa lobbaa tiettyä etuutta tietylle ihmisryhmälle ja osa taas esimerkiksi lakimuutoksia”, sanoo useampia hallitusneuvotteluja seurannut virkamies.

Hallitusneuvottelijoilla on tukenaan valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden tekemät tulevaisuuskatsaukset, joita tehdään parhaillaan, ja joiden pitäisi olla valmiita syksyllä.

Soittokierros ministeriöihin kuitenkin paljastaa, että sekä valtioneuvoston kanslian että ministeriöiden työryhmien tekemän esityön tulokset helähtävät usein lukemattomina ö-mappeihin.

Tämä lisää osaltaan lobbaajien valtaa, tai ainakin niiden, jotka osaavat muotoilla viestinsä vastaanottajan mukaan.

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja ja lobbari Eero Yrjö-Koskinen sanoo, että esimerkiksi luonnonsuojeluliitolle tärkeässä turvepolitiikassa viesti on fokusoitava oikein. Liiton mielestä turpeen käyttö on ilmastopolitiikan kannalta kestämätöntä. Keskusta on turpeen vankkumaton kannattaja, joten lobatessa kannattaa lähestyä kokoomusta ja sdp:tä.

”Kokoomukselle on perinteisesti ollut tärkeää, miten julkisia varoja käytetään, sdp:lle taas työllisyyspuoli ja vaikutukset erilaisiin sosiaaliryhmiin. Näkökulmat pitää osata tuoda esille sen mukaan, kenelle puhutaan”, Yrjö-Koskinen sanoo.

”Ylipäätään esimerkiksi biotaloudesta puhuttaessa pitää olla tarkkana, että puhutaan samasta asiasta. Yhdelle se voi tarkoittaa luonnonvarojen maksimaalista hyödyntämistä, toiselle taas kestävää kehittämistä.”

Se, kuka lopulta saa viestinsä hallitusohjelmaan asti, riippuu luonnollisesti siitä, mitkä puolueet ohjelmaa lopulta ovat tekemässä.

Vihreän Langan haastattelemien vaikuttajien mielestä konservatiiviset näkemykset ovat vahvistumassa isoissa puolueissa.

”Demarit lähestyvät taas SAK:ta. Kokoomuksella ja keskustalla on oma siipensä, joissa vanhakantaiset perhearvot nostavat päätään. Se näkyy myös maahanmuuttaja-ajattelussa. Samoin jos kirkon sisälle alkaa muodostua virallinen äärikonservatiivinen siipi, sieltä tulee lobbausta ihan varmasti”, arvioi eräs virkamies.

Liberaalisti ajattelevien poliitikkojen kannalta kauhuskenaario olisi demareiden, keskustan ja perussuomalaisten hallituskoalitio. Sdp:n terävöityneen oppositiopolitiikan ja viimeaikaisten gallupien perusteella tällainen hallitusvaihtoehto on täysin mahdollinen.

Tällä kokoonpanolla esimerkiksi Setan ykköstavoite, eli sukupuolineutraali avioliittolaki, tuskin etenisi kovin vauhdikkaasti.

Ketkä siis ovat seuraavien vaalien ”perheyrittäjät”? Ja kuka on seuraava Anders Blom?

Yhtä sinnikkäitä tapauksia ei ministeriöiden tai virkamiesten näköpiiriin ole vielä ilmestynyt, mutta vuodessa ehtii tapahtua paljon.

Sitä mukaa, kun nykyinen hallitus joutuu aikapulan tai äänestäjien pelon takia jättämään hankkeita kesken, ne siirtyvät seuraavalle hallitukselle.

Samalla moni nykyisen hallituksen käyttämä asiantuntija vaihtaa asiantuntijan puvun lobbaajan metsästysasuun ja ryhtyy tähtäilemään seuraavan hallituksen mahdollisia avainhenkilöitä.

Esimerkiksi sosiaaliturvan uudistamista yrittäneen Sata-komitean ja sen työryhmien jäsenistä monikin varmaan haluaisi lisätä tulevaan hallitusohjelmaan sanan tai pari köyhimpien aseman parantamisesta.

Vuoden päästä säätytalon andersblomien joukkoon sopisikin myös sinnikäs järjen ääni, joka puhuu yhteisten etujen puolesta ja joka ei pelkää käyttää väsytystaktiikkaa.

Tweet