Itseoppinut asiantuntija

Mikael Ahlfors

25.9.2009 11.44

Jukka Vahti

Matti Liimatainen työskenteli monien muiden metsäaktivistien tavoin Metsähallituksen leivissä 1990-luvun alkuvuosina.

Liimatainen teki tuolloin Kainuun vanhojen metsien maastokartoituksia vastaperustetuille Metsähallituksen luontopalveluille. Kokemus todisti Liimataiselle lopullisesti metsiensuojelun tärkeyden.

Myöhemmin hän päätyi töihin Luonto-Liiton metsäryhmään ja sieltä Greenpeaceen. Metsien suojelun tarve ei ole sittemmin hänen mielestään mitenkään vähentynyt, päinvastoin.

Esimerkiksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi kehitetty Metso-ohjelma olisi Liimataisen mielestä ihan hyvä, jos tuloksia voitaisiin odotella sata vuotta. Aika on kuitenkin vähissä.

”Tilanne Etelä-Suomessa on katastrofaalinen, ja koko ajan menetetään arvokkaita alueita.”

Liimataisen mielestä Metso on metsäyritysten lobbauksen tulosta. Suojelusta tehtiin vapaaehtoista, jotta metsäteollisuudella riittää raaka-ainetta.

Liimatainen pitää järjettömänä, että suojelu on vapaaehtoista paitsi yksityisille metsänomistajille, myös valtiolle, metsäyhtiöille, kunnille ja seurakunnille.

”Siinä tosin MTK ja keskusta ovat ampuneet itseään nilkkaan, että ne ovat olleet mukana ajamassa vapaaehtoisuutta kaikille. Jos valtion maille saataisiin kattavampi suojeluverkko, se vähentäisi yksityismaiden mahdollisia suojelupaineita.”

Liimatainen on parhaillaan vuorotteluvapaalla Greenpeacen metsävastaavan tehtävistä. Greenpeacea on perinteisesti pidetty hankalana keskustelukumppanina esimerkiksi Metsähallitukselle. Liimataisen mielestä kyse on tarkoituksella rakennetuista myyteistä, joilla pidetään yllä viholliskuvia.

”Greenpeacen kohdalla huvittavaa on, että järjestöä syytetään siitä, ettei se tule mukaan prosesseihin, joissa olisi mahdollisuus osallistua. No ei kai tule, kun ei ole kutsuttu.”

Olisiko Greenpeace lähtenyt neuvotteluihin ministeriöiden ja Metsähallituksen kanssa, jos kutsuja olisi kolahdellut useammin?

”Ei varmaankaan kaikkiin. Suomessa metsäalalla on suhteellisen pitkä perinne siitä, että pannaan pystyyn kaikenlaisia pseudoprosesseja, joissa haetaan konsensusta vailla mitään varsinaista konkretiaa. Toisin kuin vastapuolella, meillä ei ole varaa pitää hirveästi seurustelu-upseerin virkoja.”

Matti Liimatainen, 35.

• Asuu Helsingin Töölössä.
• Vuorotteluvapaalla Greenpeacen metsävastaavan tehtävistä.
• Ei erityistä koulutusta. ”Leikilläni olen sanonut, että Kainuun metsäopisto. Työkokemuksen kautta olen oppinut.”
• Perheeseen kuuluu puoliso ja eläimiä.
• Harrastaa toisen maailmansodan historiaa, piirroskuvituksia ja vanhan puutalon remontointia maalla.