Yli sata vuotta suomenafrikkalaisia

Perhealbumi. Afrikka Suomessa -näyttely esittelee nykysuomalaisia perheitä, kuvassa Vierimaa-Mohammudit.

21.5.2015 16.14

Kati Pietarinen

Tampereen Werstas-museon näyttely haastaa mielikuvia afrikkalaisuudesta ja suomalaisuudesta.

Tiesitkö, että ensimmäinen Afrikassa syntynyt Suomen kansalainen oli silloiselta Ambomaalta adoptoitu Rosa Emilia Clay, jolle kansallisuus myönnettiin vuonna 1899?

Hän valmistui opettajaksi vuotta aiemmin, työskenteli ensin Pohjois-Savossa Mustinlahden kylällä ja sitten Tampereella opettajana, mutta muutti lopulta Yhdysvaltoihin, jossa hän nousi keskeiseen rooliin amerikansuomalaisessa yhteisössä.

Työväenmuseo Werstaalla Tampereella huhtikuun lopussa avattu Afrikka Suomessa -näyttely esittelee Afrikkaa osana suomalaisuutta ja suomalaista yhteiskuntaa. Sen yhtenä päämääränä on kertoa, etteivät ensimmäiset afrikkalaiset saapuneet Suomeen 1990-luvulla kuten usein ajatellaan.

Näyttelyssä on esillä suomalaisen afrikkalaisdiasporan historiaa, sekä näytteitä siitä, miten afrikkalaiset ovat vaikuttaneet Suomessa nykypäivän työelämään, politiikkaan, kulttuuriin, urheiluun, uskontoon sekä arkeen.

”Haluamme puhua suomalaisen perheen muutoksesta ja kyseenalaistaa, mitä suomalaisuus on. Afrikkalaiset kuitataan maahanmuuttopuheella, vaikka kyse on suomalaisesta vähemmistöhistoriasta. Omassa väitöskirjatyössäni olen todennut, että täällä kasvaa kolmatta sukupolvea afrikkalaisdiasporaa”, näyttelystä vastaava projektisuunnittelija Uyi Osazee kertoo.

Tilastojen mukaan Suomessa elää hieman alle 26 000 Afrikassa syntynyttä – mutta numeroiden kuva todellisuudesta on Osazeen mukaan sekä latautunut että epämääräinen: kaikki eivät lokeroi itseään tilastokategorioihin, eikä afrikkalaisten lapsia tai lapsenlapsia lasketa.

Heistäkin yhteys Afrikkaan on olennainen vain joillekin. Näyttelyssä afrikkalaisuus on mielletty laajasti: riittää, kunhan laskee itsensä kuuluvaksi afrikkalaiseen diasporaan esimerkiksi perhesuhteiden tai elämänkokemusten vuoksi.

Näyttely on ensimmäinen lajiaan, ja sen materiaali – perhevalokuvista musiikkiin ja soittimiin, keikkajulisteista leluihin ja Tampereen ensimmäisen mustan yliopisto-opiskelijan haastattelunauhaan – on kerätty varta vasten näyttelyä varten.
Näyttelyn sisältö on suunniteltu työpajoissa, joihin osallistui esimerkiksi muusikoita, urheilijoita ja kirkkojen ja moskeijoiden edustajia.

”Unelmani on, että kokoamaamme materiaalia käytettäisiin myös historian oppikirjoissa, jotta tähän vähemmistöön kuuluvat lapset voivat kokea, että heidän historiansa on osa suomalaista historiaa”, Osazee haaveilee.

Samaistuttavilla roolimalleilla on tutkitusti positiivinen vaikutus esimerkiksi kiusaamista kokeviin lapsiin.

”Siksi kutsuin näyttelyn suunnitteluun mukaan afrikkalaisdiasporaan kuuluvia urheilijoita, joita voi ihailla.”

Afrikka Suomessa -näyttely Työväenmuseo Werstaalla Tampereella 8.11. asti.