Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Natalia Baer / Iiro Törmä
Terveisiä takahuoneesta! Kansanedustajan avustaja Timo Riitamaa tarkkailee maailmaa eduskunnasta.
17.6.2008
Taiteista suurin on musiikki. Ääntä ja rytmiä menee korvasta sisään – ajatuksia ja tunteita tulee ulos. Tuosta noin vaan, pieni vauvakin voi digata.
Saksalainen filosofi Gottfried Leibniz puhui Sielun tiedottomasti harjoittamasta salaisesta aritmetiikasta. Yleensä en ymmärrä filosofeja enkä koskaan matematiikkaa, mutta lause kuulostaa todelta.
Taiteista toiseksi suurin on kirjallisuus. Harrastukset, jotka ovat turmiollista ajanhukkaa, ovat lähellä sydäntäni.
Kolmantena tulee valokuva. Jos on nähnyt yksinäisen miehen seisovan panssarivaunujen edessä Tiananmenin aukiolla, on nähnyt paljon.
Törmäsin netissä vaikuttavaan kuvasarjaan. Kesäkuussa 1968 valokuvaaja Paul Fusco oli matkalla työkeikalle Robert F. Kennedyn hautajaisiin. Fusco matkusti junassa, joka kuljetti ammuttua ruumista.
Hienoimmat kuvat syntyivät jo junamatkalta. Sadat ja taas sadat ihmiset seisovat radanvarressa.
Nyt, 40 vuotta myöhemmin, vastaava käytös tuntuisi lähinnä järjenvastaiselta. Politiikan kuva on muuttunut maailman muuttamisesta maailman hallinnoimiseksi.
Itseään rohkeana muutospuolueena pitävä vihreät keskittyy käytännössä ajamaan asioita, jotka ovat realistisia viimeistään seuraavien vaalien jälkeen. Katsokaa vaikka eduskunnan sivuilta kansanedustajien valtiopäivätoimia.
”Turha esittää sellaista, mille ei ole näköpiirissä tukea”.
Ei! Nimenomaan pitää esittää asioita, joille ei ole näköpiirissä tukea! Juuri näin niille lopulta saadaan tukea. Ei se ole pois arkiselta, jalat maassa tehtävältä enemmistön ymmärryksen tavoittelulta.
Esimerkiksi sanan- ja uskonnonvapaus olivat kummatkin aikoinaan täysin mahdottomia vaatimuksia. Edelleen on maita, joissa niiden tavoittelusta saa akuutin lyijymyrkytyksen.
Keskiolut on R-kioskeissa, vaikka sen piti olla vain vitsi Pahkasiassa. Kahden nahkahomon oikeutta adoptoida lapsi vastustavat enää sellaiset äärivanhoilliset puolueet kuten perussuomalaiset, kristilliset ja keskusta.
Silti vallitsee apatia. Monet poliitikot suhtautuvat itsekin kyynisesti politiikan mahdollisuuksiin muuttaa maailmaa. Rahankäytöstä puhuttaessa valtiovarainministeriön virkamiehiä vaikutusvaltaisempia poliitikkoja ovat ainoastaan pää- ja valtiovarainministeri.
Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen on itse todennut, että hänen ei tarvitse vaaleissa äänestää, kun valtaa on muutenkin niin paljon. Lausunnosta ei noussut kohua.
Politiikkaan pitäisi palauttaa uskallus unelmoida. Sen lisäksi valtiovarainministeriön virkamiehet voisi laivata Suomenlinnaan. Suokin lauttahan on tunnetun vikaherkkä.
Tällä kertaa korjaamiseen voisi hyvinkin mennä vuosi.
Kirjoittaja on kansanedustajan avustaja, joka huomauttaa, että tämän blogin voi viimein tilata syötteenä.
Tweet