Yllätä ystäväsi sote-tiedoillasi

18.11.2015 15.33

Vihreä Lanka

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuttaa suomalaisten saamaa hoitoa ja sen rahoitusta ja karsii hoitopaikkoja.

Ihmisten terveyttä edistetään ennaltaehkäisevästi niin, että hoidon kysyntä vähenee. Tätä työtä voisi tehdä ja tehdään jo nyt, mutta sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon integroimisen uskotaan helpottavan sitä.

Sairaaloiden ja muiden toimipisteiden määrää täytyy vähentää. Suomessa on jatkossa 12 laajan palvelun keskussairaalaa. Niiden lisäksi on sairaaloita, joissa tarjotaan vähemmän erikoissairaanhoidon palveluita.

Työn tuottavuutta yritetään kohottaa etenkin teknologian kehityksen kautta. Se tarkoittaa sitä, että sama terveyshyöty saadaan vähemmillä työtunneilla ja pienemmällä henkilöstömäärällä.

Näillä toimenpiteillä on tarkoitus saavuttaa hallituksen lupaama 3 miljardin euron säästö, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten laatima tausta-aineisto.

Nyt päätetty 18 itsehallintoalueen, 15 sote-alueen ja valinnanvapauden malli ei itsessään säästä rahaa.
Avainasemassa kustannusten vähentämisessä on niin sanottu palvelulupaus, kertoo soten projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.

Se tarkoittaa, että asiantuntijoiden ja poliitikkojen tulee määritellä, mitä palveluja, hoitomuotoja ja lääkkeitä ihmisillä on oikeus saada. Tulevaisuudessa ihmiset eivät saa yhtä paljon hoitoa yhtä moneen vaivaan kuin tänään.

Virkamiehet eivät laske nyt sovitun valinnanvapauden tuovan säästöjä.

Käytännössä kustannusten nousua aiotaan hillitä budjettirajoitteella. Valtio päättää, että sosiaali- ja terveysmenot eivät saa vuodessa nousta tietyn summan yli. Palvelulupaus mitoitetaan niin, että palvelun kustannukset eivät ylitä budjettirajoitetta.

Terveydenhuollon uudet organisaatiomallit Etelä-Karjalassa, Helsingissä ja Kainuussa ovat raportin mukaan hillinneet kustannuksia ”varsin maltillisesti”. Jotta sote-uudistus säästäisi rahaa, pitää kustannusten kasvun hillintä asettaa tavoitteiden kärkeen.

Koko poliittinen kenttä on yhtä mieltä siitä, että sote-kustannusten kasvua täytyy rajoittaa. Väestön ikääntyessä entistä harvempi käy töissä ja entistä useampi tarvitsee hoitoa. Hoitomuodot ja lääkkeet ovat vuosien kuluessa kehittyneet ja ihmisten odotukset hoidolle nousseet, mikä on lisännyt kustannuksia. Tavoiteltu kolmen miljardin vuosisäästö ainoastaan hidastaisi kustannusten nousua: sote-uudistuksen onnistuessa ne nousisivat 0,9 prosenttia vuodessa, ilman sote-uudistusta 2,4 prosenttia vuodessa.


Julkista terveydenhuoltoa käyttävät nyt etenkin lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät. Työssä käyvät käyttävät työterveydenhuoltoa ja varakkaat yksityistä hoitoa. Epätasa-arvoinen monikanavainen rahoitusmalli, jossa palveluista maksavat valtio, kunnat, Kela, käyttäjät, työnantajat ja vakuutukset, on tarkoitus purkaa ja yksinkertaistaa.

Samaan aikaan hallitus antaa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttäjille vapauden valita, mistä he palvelunsa hakevat. Valinnanvapaus koskisi perustason sosiaali- ja terveydenhuoltoa, esimerkiksi vanhusten asumispalveluja ja terveyskeskuksia, ja osia erikoissairaanhoidosta. Rahoituksen yksikanavaisuus lisäisi tasa-arvoa, mutta valinnanvapauden epäillään voivan heikentää sitä.

EU ja USA neuvottelevat parhaillaan palvelukauppasopimus Tisasta. Jos Tisa tulee voimaan, se saattaa estää valinnanvapauden rajoittamisen poliittisella päätöksellä tulevaisuudessa.

Hallitus ei ole vielä ratkaissut, miten raha käytännössä seuraisi potilasta. Mallia otetaan etenkin Ruotsista. Siellä potilas saa periaatteessa valita vapaasti, mihin terveyskeskukseen menee. Se voi olla yksityinen tai julkinen. Verovaroista maksetaan sama korvaus lääkärikäyntiä kohden, esimerkiksi Tukholmassa 20 euroa, mutta potilaan maksama hinta vaihtelee.

Ruotsin julkisen talouden tarkastusvirasto Riksrevisionen toteaa kartoituksessaan, että vuonna 2010 alkanut valinnanvapaus on lisännyt eniten terveiden ja rikkaiden ihmisten hoitokertoja. Viraston mukaan valinnanvapaus ei edistä tasa-arvoa eikä vaikeimmin sairaiden asettamista etusijalle. Ruotsissa valinnanvapaus ei ole hillinnyt terveysmenojen kasvua, mutta ei myöskään lisännyt niitä huomattavasti.

Valmistelussa tutkitaan myös Isossa-Britanniassa kokeiltua järjestelmää, jossa palveluiden hinta potilaalle on vakio, mutta potilas voi valita mielestään laadukkaimman hoitopaikan.


Palvelusetelien lisääntyminen voi olla yksi selvimmin kuntalaisen havaitsemista sote-uudistuksen seurauksista. Ainakin, jos raha seuraa potilasta -malli toteutuu ja jos se toteutetaan juuri palvelusetelien avulla.

Palveluseteleitä käytetään nykyään osassa kuntia sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kyseessä on järjestelmä, jolla osa julkisen puolen asiakkaista voi käyttää yksityisiä palveluita. Kun  kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon edustaja on todennut hoidon tarpeen, asiakas saa halutessaan palvelusetelin, jolla voi maksaa ainakin osan hoidon kustannuksista.

Jokainen kunta voi päättää itse, käyttääkö seteleitä ja missä palveluissa. Yleisimmin palveluseteliä käytetään palveluasumisessa, kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa. Kuntaliiton tämänvuotisen kyselyn mukaan seteli on jollain tavalla käytössä kolmessa neljästä kyselyyn vastanneesta kunnista.

Kunta voi päättää, laissa määritellyissä rajoissa, minkä arvoisia palvelusetelit ovat.

”Lainsäädännön mukaan palvelusetelin arvon tulee olla kohtuullinen. Tämä jättää tietenkin liikkumavaraa, mutta sitä rajoittaa, että palveluseteli on vain yksi järjestämistapa. Se ei voi olla ainoa vaihtoehto ja asiakkaalla on oikeus kieltäytyä siitä. Jos palvelusetelin arvo on liian alhaalla, sitä ei käytetä”, johtava lakimies Sami Uotinen Kuntaliitosta sanoo.

Nykyinen palvelusetelijärjestelmä toimii niin, ettei kunnan palveluita voi käyttää palvelusetelillä. Jos ottaa setelin, käytettävissä ovat setelijärjestelmään hyväksytyt  yksityiset toimijat.

Sote-uudistuksen yhteydessä on tietenkin mahdollista muuttaa palvelusetelisysteemiä vaikka niin, että kuntalaiselle annetaan seteli käteen ja valinta julkisten ja yksityistan sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä tehdään vasta sitten.
Toistaiseksi tämä on spekulaatiota.

Sen voi kuitenkin sanoa, että jos palvelusetelijärjestelmä pysyy käytössä, setelien käyttö yhtenäistyy huomattavasti nykyisestä. Setelit olisivat saman arvoisia ja niitä käytettäisiin samoissa palveluissa ainakin itsehallintoalueen laajuudella.

”Nykyäänkin olisi tarkoituksenmukaista, että palveluseteleitä käytettäisiin mahdollisimman laajalla alueella, samoilla säännöillä”, Uotinen sanoo.

Hänen mukaansa palvelusetelien käytöstä saadut kokemukset ovat olleet positiivisia.

”Seteli on avannut yksityisiä palveluita myös sellaisille ihmisille, jotka eivät ole voineet niitä aiemmin käyttää. Siinä mielessä epäilyt siitä, että palveluseteli olisi vain hyvätuloisille, eivät ole pitäneet paikkaansa.”

Vihreiden kanta palveluseteleiden käyttöön on ollut myönteinen, kunhan rajauksesta pidetään huoli. Puolue kuitenkin pitää sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudenmukaista rahoitusuudistusta kilpailun lisäämisen edellytyksenä.


Maakuntahallinto, joka tulee sote-paketin mukana, tietää uusia vaaleja kuntalaiselle.

Suunnitelman mukaan itsehallintoalueilla päätösvaltaa käyttää suorilla vaaleilla valittava valtuusto, siis käytännössä maakuntavaltuusto, vaikka itsehallintoalueiden nimeämistä maakunniksi onkin arasteltu.

Maakuntavaltuuston edustajat on tarkoitus valita kuntavaalien yhteydessä järjestettävillä vaaleilla. Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä arvioi kuitenkin Ilta-Sanomille, ettei ensimmäisiä maakuntavaaleja ehditä järjestää vuoden 2017 kuntavaalien kanssa samaan aikaan.

Maakunnallisesta hallinnosta ja maakuntavaaleista on Suomessa tuoretta kokemusta Kainuusta. Kainuu järjesti 2005–2012 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä toisen asteen opetuksen maakuntatasolla. Nyt itsehallintoalueiden järjestettäväksi kaavaillaan sote-palveluiden lisäksi pelastustoimen ja maakuntaliittojen tehtäviä sekä ely-keskusten elinkeinoalaa.

Kainuussa maakuntavaltuusto ehdittiin valita kaksi kertaa, toiset vaaleista järjestettiin yhdessä kuntavaalien kanssa 2008. Valtiovarainministeriön toissa vuonna julkaisemassa Kainuun kokeilun loppuraportissa todetaan, että uuden maakuntavaltuuston äänestäminen ei lisännyt kainuulaisten kiinnostusta päätöksentekoon.

Maakuntavaalien yhdistäminen kuntavaaleihin ei lisännyt kuntavaalien äänestysprosenttia ja maakuntavaalien äänestysaktiivisuus jäi hieman kuntavaaleista. Maakuntavaltuuston paikat täyttyivät lähinnä alueen kunnanvaltuustoon valituista, laajentunut paikallisdemokratia ei juuri houkutellut uusia ihmisiä päätöksentekijöiksi.

Edellisen hallituksen sote-ehdotus kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnassa muun muassa siksi, että valiokunnan mukaan mallissa kansanvaltaisuus ja kunnallinen itsehallinto toteutuivat puutteellisesti. Tuolloin valiokunta ehdotti mahdollisia vaihtoehtoja, joista yhdessä kuntien tehtäviä siirrettäisiin niitä suuremmille itsehallintoalueille, joissa pidettäisiin välittömät vaalit ja joilla olisi verotusoikeus.

Nykyinen malli täyttää nämä vaatimukset, verotusoikeutta lukuun ottamatta. Uusien itsehallintoalueiden rahoitusmallia ei ole vielä lyöty lukkoon.

Sammeli Heikkinen, Annakaisa Suni

sote-uudistus 

Tweet