Vegaaninen Suomi?

23.5.2017 6.13

Riikka Suominen

Jos kaikki suomalaiset jättäisivät eläinperäiset tuotteet, yhteiskunta mullistuisi.

1. Eniten muuttuisi kotieläintalous. Eläintuotanto työllistää suoraan noin 30 000 suomalaista. Ala tarvitsisi ainakin kymmenen vuoden siirtymäajan, jotta sikaloiden ja navetoiden lainat saataisiin maksettua. Maksamatta jääminen johtaisi merkittäviin luottotappioihin ja maan ja kiinteistöjen arvon laskuun.

Elintarviketeollisuuden pitäisi nopeasti kehittää tutusti maustettuja kasviseineksiä. Rahtilaivoilla tuotaisiin ulkomailta niihin raaka-aineeksi papuja ja linssejä. Ainoa proteiinikasvi, jota Suomessa nyt viljellään laajamittaisesti, on herne. Sen tuottajat ja jalostajat olisivat vegaani-Suomessa vahvoilla.

2. Ruuan tuonti lisääntyisi. Kasvihuoneissa voi Suomessa viljellä vuoden ympäri monenlaisia kasviksia, mutta todennäköisesti ruuan tuonti kasvaisi. Kasvikset ja juurekset voisi tuottaa kotimaassa, mutta iso osa pavuista, linsseistä ja pähkinöistä tulisi halvemmalla lämpimämmistä viljelymaista. Toisaalta Suomeen ei enää tarvitsisi tuoda kasviproteiinia eläinten rehuksi.

Suomessa kasviproteiinin viljely kasvaa nopeasti, mutta on edelleen pientä. Jotta proteiinikasveista saataisiin paljon elintarvikkeita, pitäisi tuotantoa ohjata maataloustuilla. Nykytuet ovat rakentaneet vahvan lihatalouden.

3. Pellot metsittyisivät. Maaseutumaisema muuttuisi paljon. Laiduntavia lehmiä ei enää näkyisi, mutta viljelykasvien kirjo kasvaisi. Pelloilla voitaisiin viljellä myös kasveja, joilla korvattaisiin nahan käyttöä.

Tällä hetkellä 70 prosenttia Suomen pelloista kasvaa rehua eläimille. Jos lihan kulutus loppuisi, myös viljan kysyntä laskisi huomattavasti. Sitä voitaisiin viedä ulkomaille nykyistä enemmän, mutta kaksi kolmesta pellosta jäisi tarpeettomaksi.

Osa vähäravinteisista pelloista muuttuisi luonnontilaisiksi niityiksi, runsasravinteiset taas kasvaisivat ryteiköiksi täyteen pensaita, heinää ja puita. Osa olisi kesannolla, kuten nytkin, mutta pelloille olisi tärkeää nopeasti istuttaa metsää. Muuten niistä lähtisi vielä pitkään kasvihuonepäästöjä ja ravinnevalumia vesistöjä rehevöittämään. Pelloista voisi tulla hiilinielu vasta vuosikymmenien jälkeen, kun puuston kasvu olisi riittävällä tasolla ja maaperän mikrobitoiminta metsittymisen vuoksi hidastuisi merkittävästi.

4. Lannoitteita tarvittaisiin vähemmän. Jotta peltojen maa-aines pysyisi elinvoimaisena täytyisi viljellä runsaasti syväjuurisia kasveja, kuten öljykasveja, apilaa ja heinää. Niitä voitaisiin osin käyttää bioenergian tuotannossa.

5. Ilmastopäästöt vähenisivät. Koko Suomen päästöistä viidennes syntyy maataloudessa. Vegaani-Suomessa maatalouden päästöt voisivat vähitellen puolittua. Osa päästöistä siirtyisi ulkomaille, jos ruuan tuonti kasvaisi.

Yksittäisen ihmisen ilmastopäästöt pienenevät vegaanisella ruokavaliolla huomattavasti. Jos liha korvattaisiin kasvihuonekasviksilla, joita täytyy syödä ravintoaineiden saannin tyydyttämiseksi paljon, ilmastovaikutus olisi pienempi.

6. Rehevöityminen vähenisi, kun lantaa ei syntyisi.

7. Kansanterveys kohenisi. Se, että kaikki ryhtyisivät vegaaneiksi tekisi suomalaisista terveempiä kuin nykyinen runsaslihainen ruokavalio. Kaikkein terveellisimpänä ruokavaliona pidetään kala-kasvisdieettiä, mutta vegaaniruoka veisi suomalaisten lautasilta ylenmääräiset kovettuneet rasvat ja lihavalmisteet. Proteiinipula tuskin uhkaisi, nykyään työikäiset saavat ruuasta proteiinia yli suositusten.

8. Huoltovarmuus voisi heikentyä, jos suuri osa proteiinista olisi tuontitavaraa, kuten pavut, linssit, herneet, soijatuotteet ja pähkinät. Lantun ja nauriin viljelypinta-aloja kasvatettaisiin.

Hernettä ja härkäpapua voisi säilöä varmuusvarastoon.  Soijan, rypsin ja rapsin rasvat härskiintyvät pitkäaikaisvarastoinnissa.

Kasvihuonetuotanto on hyvä lisä niin kauan, kun saadaan polttoainetta ja sähköä lamppuihin.

Haasteena olisi taata ihmisten kaikkien ravintoaineiden, esimerkiksi e- ja b-vitamiinien, saanti vegaanisesti poikkeusoloissa.

Lähde: Johtaja Jyrki Hakola Huoltovarmuuskeskus, tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskus, maatalousekonomisti Tapani Yrjölä Pellervon taloustutkimuksesta, kirja Vähemmän lihaa (Gaudeamus 2016)

veganismi  suomi