Vanha voittaa aina

30.10.2014 14.42

Annakaisa Suni

Miehet rahoittavat naisten eläkkeitä. Naisen eläke-euro on vain 78 senttiä. Kuka voittaa ja kuka häviää eläke-uudistuksessa?

Eläkeuudistuksesta päästiin sopuun syyskuun lopulla, sen seurauksista ei. Esimerkiksi Eläketurvakeskus arvioi, että voittajia ovat naiset, sillä nämä elävät miehiä pitempään ja saavat siten nauttia myös eläkkeestä pitempään.

Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Carl Haglundin mielestä eläkeuudistus taas on tasa-arvo-ongelma, etenkin korkeasti koulutettujen naisten kohdalla. Haglundin mukaan tämä johtuu siitä, että naisten työurassa on usein aukkoja äitiyslomien vuoksi. Työuran rikkonaisuus taas laskee eläkekertymää.
Vihreä Lanka hankki vastaukset viiteen keskeiseen kysymykseen eläkeuudistuksesta. Selvisi, että Eläketurvakeskus ja Haglund ovat molemmat tavallaan oikeassa.

1. Syrjiikö eläkeuudistus miehiä?

Eläketurvakeskuksen arvio perustuu siihen, että naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään. Vuonna 2012 syntyneen tyttövauvan elinajanodote on 84 vuotta, poikavauvan 78 vuotta.

Miesten ja naisten välinen ero elinajanodotteessa on pysynyt suunnilleen samana sadan vuoden ajan.
Eläkeuudistuksessa vanhuus-eläkeikää nostetaan asteittain 65 vuoden ikään asti. Sen jälkeen se sidotaan elinajanodotteeseen niin, että esimerkiksi vuonna 1994 syntynyt jäisi eläkkeelle 68-vuotiaana.

Eläkkeen karttumisprosentti on vuoden 2025 jälkeen kaikenikäisillä 1,5, kun se aiemmin on noussut viimeisinä vuosina ennen eläkettä. Karttumisprosentti tarkoittaa, että eläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuosiansioista.

Kuukausieläke nousee, mutta sitä ehditään saada lyhyemmän aikaa.

Naiset lasketaan voittajiksi, koska he ovat elinajastaan keskimäärin pidemmän ajan eläkkeellä kuin miehet. Keskimäärin naiset ovat eläkkeellä runsaat viisi vuotta pidempään kuin miehet. Eläkeiän noustessa suhteellinen vaikutus naisiin on siksi miehiä pienempi.

Jos elinaika otetaan huomioon, ovat naiset myös nykyisen eläkejärjestelmän suuria voittajia. Savon­ Sanomat laski lokakuussa, että miehen eläke-euro on 80 senttiä naisen eläke-eurosta. Luku saadaan, kun verrataan työuran aikana maksettuja eläkemaksuja eläkkeen suuruuteen ja pituuteen.

”Keskimäärin naiset tekevät kaksi vuotta lyhyemmän työuran kuin miehet ja ovat neljä vuotta pitempään eläkkeellä. Silloin nainen saa paljon reilumman vastineen maksamalleen eläkemaksulle kuin mies”, sanoo Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto.

Hän haluaa kuitenkin toppuutella vertailuja miesten ja naisten välillä ja muistuttaa, että tilastot koostuvat hyvin erilaisista yksilöistä. Myös Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki haluaa varoa vertailuja. Tikanmäen mukaan uudistuksen vaikutusten erot sukupuolten välillä ovat melko pieniä.

Nykyisessä järjestelmässä myös perhe-eläkkeet lisäävät tulonsiirtoja miehiltä naisille. Tämä johtuu siitä, että naiset jäävät leskeksi useammin kuin miehet ja heillä on usein puolisoaan pienemmät tulot. Perhe-eläkejärjestelmään ei tämän uudistuksen yhteydessä koskettu. Siihen on kuitenkin tarkoitus palata myöhemmin.

2. Miksi eläkeläisnaisen euro on 78 senttiä?

Johtaja Sini Kivihuhta eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta ei niele ajatusta naisista eläkejärjestelmän voittajina. Naisen eläke-euro on 78 senttiä. Tähän päädytään, jos tarkastellaan kuukausieläkettä koko elinajalta saadun eläkkeen sijaan. Nainen saa kokonaiseläkettä keskimäärin 1 400 euroa kuussa, mies 1 800 euroa. Työeläkettä nainen saa keskimäärin 1 100 euroa, mies 1 600 euroa.

Ilmarisesta yli 45 000 euron vuosieläkettä saavista alle kahdeksan prosenttia on naisia.

Kivihuhdan mielestä Eläketurvakeskuksen laskelma siitä, millaista tuottoa kukin saa maksamilleen eläkemaksuille, on mielenkiintoinen näkökulma.

”Mielestäni eläke on kuitenkin tarkoitettu elämistä varten. Saako sitä pidempään vai ei, riippuu siitä, kuinka kauan elää. Ei se voisi olla toisin.”

Rkp:ta uudistuksessa puolestaan nyppivät samat asiat kuin korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akavaa, joka jättäytyi pois sovusta. Korkeampi karttumisprosentti työuran viimeisinä vuosina suosi korkeasti koulutettuja, joiden palkkakehitys saavuttaa usein huippunsa juuri ennen eläkettä. Vähemmän koulutettujen palkkahuippu voi olla paljon aiemmin.

Uudessa mallissa ei ole väliä sillä, missä vaiheessa työuraa eläke on tienattu. Siksi muun muassa keskusjärjestö SAK kiittelee uudistusta.

Naiset, koulutusasteesta riippumatta, ovat miehiä pidempään poissa työelämästä lasten takia. Aiemmassa mallissa korkeasti koulutetut naiset pystyivät kompensoimaan menetystä työuran viimeisinä vuosina.
Vihreillä ei ole vielä kantaa eläkeuudistukseen tai sen tasa-arvovaikutuksiin, kertoo vihreän eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri Timo Juurikkala.

3. Kerryttääkö lasten hoitaminen eläkettä?

Naisen palkkaeuro on Suomessa noin 83 senttiä. Eläke ei kuitenkaan lisää sukupuolten välisiä eroja, vaan pikemminkin tasaa niitä hieman. Eläkkeissä muutokset näkyvät viiveellä, ja 78 sentin eläke-euro on jäänne aiempien vuosikymmenten yhteiskunnasta.

Naisten matalammat eläkkeet johtuvat pääosin kahdesta asiasta: matalammista palkoista ja pätkittäisemmistä työurista. Asiantuntijat muistuttavat, että palkkojen eroihin on puututtava työelämässä. Eläkejärjestelmä ei voi täysin korjata eroja.

Palkkaerosta suuri osa selittyy naisten ja miesten erilaisilla ammatinvalinnoilla. Silti nainen voi saada miestä alempaa palkkaa myös samasta työstä. Naiset ovat paremmin koulutettuja kuin miehet, mutta tienaavat silti vähemmän.

Myös äitiys- ja hoitovapaat pienentävät naisten eläkkeitä. Suomalainen nainen hoitaa lastaan kotona yhdestä kahteen vuotta – suomalainen mies keskimäärin 24 päivää.

Ennen vuotta 2005 eläkettä ei aina karttunut hoitovapaan ajalta. Nykyisin eläkettä karttuu myös alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisesta kotona. Summat eivät ole suuria, mutta karttuma lasketaan todellista kotihoidon tukea suuremmasta summasta. Eläkettä saa 1,5 prosenttia 707 eurosta, vaikka kotihoidon tuki on vain 341 euroa.

4. Onko kukaan lopulta häviäjä?

Eläketurvakeskuksen mukaan uudistus suosii naisten lisäksi vuoden 1985 jälkeen syntyneitä. Heillä kuukausieläkkeen noususta saatu hyöty ylittää eläkkeellesiirtymisiän nousun tuoman haitan. Ennen vuotta 1955 syntyneihin uudistus ei vaikuta.

Väliinputoajia ovat 1960–1970 -luvuilla syntyneet, joiden euromääräisesti noussut kuukausieläke ei korvaa menetettyjä eläkevuosia.

Kaikkien ikäluokkien kuukausieläkkeet ovat Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan korkeampia kuin ennen uudistusta.

Heikki Tikanmäki sanookin, että kaikki voittavat uudistuksessa. Se tuo ennustettavuutta ja mahdollistaa eläkejärjestelmän kestävyyden.

Ilmarisen Sini Kivihuhta kertoo eläkeuudistuksen tiedotustilaisuudessa esiin nostetusta kysymyksestä: voisiko eläkkeen taso olla matalampi, kun ikää on enemmän?

Kivihuhta muistuttaa kuitenkin, että usein myös hoivamenot ovat suuret elämän viimeisinä vuosina.  Suomessa ei keskustella eläkekuukausien rajaamisesta. Eläke on tarkoitettu loppuelämän jokaiselle kuukaudelle, eikä periaatetta ole ainakaan vielä kyseenalaistettu.

5. Voiko aikaa ja rahaa verrata keskenään?

Eläketurvakeskuksen analyysi naisista eläkeuudistuksen voittajina on mielenkiintoinen ajatusleikki ja tuore teoreettinen näkökulma naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon.

Kysymys kuuluu kuitenkin: voiko aikaa ja rahaa verrata keskenään? Yksin asuvan ihmisen kansaneläkkeen määrä on 634 euroa. Vastaako puoli vuotta kansaneläkkeellä siis kuukautta 3 800 euron eläketuloilla? Onko työkyvyttömyyseläkkeelle 50-vuotiaana jäänyt voittaja, jos hän elää satavuotiaaksi asti?

Yhtiövastikkeet, palvelutalojen hoitomaksut sekä ruuan ja lääkkeiden hinnat ovat miehille ja naisille samat, joka kuukausi.

Omaa elinikäänsä on sitä paitsi vaikea suunnitella.

Tweet