Vaalit ratkaisevat suunnan

12.6.2013 14.33

Lasse Leipola

Saksan syyskuun vaalit voivat tuoda uuden käänteen uudistukseen. Tuleva hallituspohja vaikuttaa oleellisesti energiakäänteen jatkoon.

Kristillisdemokraattien eli CDU:n hallituskumppani liberaalipuolue FDP on menettänyt kannatustaan, minkä vuoksi hallituspohja tullee muuttumaan. CDU on todennäköisesti vaalien jälkeenkin suurin puolue, mutta se tarvitsee hallitukseen kumppanikseen käytännössä joko sosiaalidemokraatit tai vihreät.

”CDU:ssa on perinteisesti vierastettu vihreitä, mutta yhteistä pintaa alkaa vähitellen löytyä. Suhtautuminen ydinvoimaan on ollut iso este yhteistyölle liittovaltiotasolla, mutta nyt tämä este on poistunut. Vihreät ajavat kaikkein nopeinta muutosta, ja Energiewenden ripeän etenemisen kannalta he olisivat edistyksellisin vaihtoehto”, sanoo Petri Hakkarainen, joka seuraa uudistusta saksalaisessa kestävän kehityksen IASS-instituutissa.

Erityisen kiinnostava on todennäköisimpänä hallituspohjana pidetty suuri koalitio, jonka muodostavat CDU ja SPD. Demarit olivat vielä 2000-luvun alussa panemassa Energiewendeä liikkeelle, mutta kohta on alettava keskustella hiilivoiman lakkauttamisesta. Siihen liittyvissä työpaikoissa on demareille tärkeää kannatuspohjaa.

”Suuri kysymys jatkon kannalta on se, alkavatko kustannukset painaa niin paljon, että aikataulusta aletaan tinkiä”, Hakkarainen arvioi.

Hakkaraisen mukaan Energiewende on kuitenkin liian vaikea kokonaisuus vaaliteemaksi. Eikä se kaadu yksiin vaaleihin, sillä se on maan pitkäjänteinen energiapoliittinen linja, jolla on kansan tuki takanaan.

”Energiewende” keksittiin saksankieleen jo 1980-luvun alussa määrittelemään ”kasvua ja vaurautta ilman öljyä ja uraania”. Poliittiselle tasolle tämä ajatus siirtyi 1990-luvun alussa, kun Helmut Kohlin kristillisdemokraattien ja liberaalipuolueen hallitus otti käyttöön syöttötariffit uusiutuvan energian edistämiseksi.

Todellisena Energiewenden alkuhetkenä voidaan kuitenkin pitää vuotta 2000, jolloin SPD:n ja vihreiden hallitus Gerhard Schröderin ja Joschka Fischerin johdolla modernisoi syöttötariffijärjestelmän ja sopi ydinvoimateollisuuden kanssa voimaloiden sulkemisesta vuoteen 2022 mennessä. Samalla uusiutuvan tuottajille luvattiin etusija sähkömarkkinoille sekä takuuhinta ensimmäiselle 20 toimintavuodelle.

Angela Merkelin johtaman CDU:n palattua valtaan yhdessä FDP:n kanssa hallitus myönsi 2010 toiminnassa oleville ydinvoimaloille 8–14 vuotta jatkoaikaa, mutta heti seuraavana vuonna Fukushiman onnettomuuden jälkeen jatkoaika peruttiin ja kahdeksan voimalaa suljettiin heti.