Ratkaisun hetket

22.8.2014 12.35

Sammeli Heikkinen

Lähiviikkoina selviää, saako Fennovoima taakseen omistuksen, joka on Suomen hallituksen mielestä tarpeeksi suomalainen.

1. Missä vaiheessa Fennovoiman hanke on?

Mari Kiviniemen (kesk.) hallitus hyväksyi Fennovoiman periaateluvan kesällä 2010. Tuon jälkeen hankkeen reaktorin toimittaja ja malli sekä suuri osa omistajista on vaihtunut. Tämän takia lupa pitää käsitellä uudelleen.

Vihreän Langan painoon mennessä Fennovoiman uuden periaatelupaesityksen valmistelu oli edelleen kesken työ- ja elinkeinoministeriössä (tem). Ministeriö odotti selvitystä Voimaosakeyhtiö SF:n omistuspohjasta, jonka alle Fennovoiman suomalaisomistus on järjestetty.

Voimaosakeyhtiön toimitusjohtaja Pekka Ottavainen kertoi Vihreälle Langalle, että omistusselvitys olisi tarkoitus saada valmiiksi viimeistään syyskuun alkuun mennessä.

Viime viikolla temin energiaosaston yli-insinööri Jorma Aurela sanoi STT:lle, että on mahdollista, ettei täsmennyksiä saada vielä elokuussa. Ministeriö tarvitsee selvityksen, ennen kuin voi tehdä esityksen Fennovoiman lupahakemuksesta hallitukselle.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) kuitenkin lupasi STT:n haastattelussa, että sekä Fennovoiman että TVO:n ydinvoimalupahakemukset tulevat temistä hallituksen käsittelyyn syyskuussa.

Myös TVO hakee muutosta periaatelupaansa. Se haluaisi viiden vuoden jatkoajan vuonna 2010 annetulle OL4-reaktorin luvalle. Perusteena on Olkiluoto 3:n viivästyminen.

Asia on poliittisesti kiistanalainen: Vapaavuori puhuu periaateluvan päivityksestä, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) uudesta periaateluvasta. Ydinenergialaki ei tunne periaateluvan päivitystä.

2. Mitä vihreät tekee ja milloin?

Vihreiden puheenjohtaja Niinistö ei ole sanonut julkisuudessa suoraan, että vihreät lähtee hallituksesta, jos Fennovoiman periaatelupa etenee. Niinistö on kuitenkin sanonut toistuvasti, että Fennovoiman ja Olkiluodon nelosreaktorin kohdalla on kyse uusista periaateluvista.

Uusia periaatelupia ei Niinistön ja vihreiden mukaan pitäisi hallitusohjelman mukaan hyväksyä. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan ”hallitus ei myönnä periaatelupia uusille ydinvoimaloille”.

Näin ollen jo lupaehdotuksen vieminen eduskuntaan olisi vihreiden käsityksen mukaan hallitusohjelman rikkomus. Tuossa tilanteessa vihreät tuskin voisi hallituksessa jatkaa.

3. Miksi suomalaisomistus on tärkeää?

Fennovoiman voimalaa on markkinoitu nimenomaan suomalaisena energiahankkeena. Nykytilanteessa varmin omistaja on tytäryhtiöidensä kautta hankkeessa mukana oleva Venäjän valtion korporaatio Rosatom, jonka on määrä toimittaa myös reaktori ja polttoaine Pyhäjoelle kaavailtuun voimalaan.

Rosatomin omistusosuus Fennovoimasta on 34 prosenttia, mutta venäläiset ovat sanoneet voivansa ostaa hankkeesta niin suuren osuuden kuin saavat.

Venäläisenemmistöä ei kuitenkaan Fennovoimaan haluta. Elinkeinoministeri Vapaavuori on sanonut, että hankkeen edistämisen edellytyksenä on ”selvä suomalaisenemmistö”. Hän ei kuitenkaan ole täsmentänyt, mitä tarkoittaa ”selvä”.

Keväällä Vapaavuori kuitenkin teki selväksi, että tuossa vaiheessa varmistunut, hitusen yli 50 prosentin suomalaisenemmistö ei tyydytä häntä.

4. Onko omistuksesta yli puolet Suomessa?

Suomalaisia edustava Voimaosakeyhtiö omistaa nimellisesti 66 prosenttia Fennovoimasta. 34 prosenttia jää venäläisomistukseen.

Käytännössä tilanne on paljon monimutkaisempi. Voimaosakeyhtiö on perustettu ainoastaan suomalaisten osakkaiden kattoyhtiöksi: suomalaiskunnat ja -yritykset omistavat Fennovoimaa sen kautta.

Vaikka useat firmat ja kunnat ovat luopuneet hankkeista, Voimaosakeyhtiön osakkeet ovat jääneet edelleen niiden omistukseen.

Vihreä Lanka kysyi omistuksen nykytilanteesta sähköpostitse useilta yrityksiltä. Saatujen vastausten perusteella Voimaosakeyhtiön osakkeet ovat jääneet hankkeesta luopuneiden yritysten käsiin.

Tämän vahvistaa Voimaosakeyhtiön osakasluettelo, joka tosin on päivätty viime vuoden lokakuulle. Ottavaisen mukaan se pitää edelleen paikkansa, lukuun ottamatta Oulun kaupungin mukaan ottamista osakejärjestelyillä.
Käytännössä hankkeen jatkorahoituksesta luopuneet näyttävät jäävän voimalahankkeeseen eräänlaisina mikro-omistajina: kun voimalan rakennusvaihetta varten hankitaan osakeannilla rahaa, niiden omistus liudentuu promilletasolle.

Ottavainen kertoo, että myös mahdolliset uudet omistajat otetaan mukaan osakeannilla.

”Voimaosakeyhtiö etsii uusia osakkaita. Nykyiset omistajat ovat vapaita toimimaan omistamiensa osakkeiden suhteen haluamallaan tavalla”, Ottavainen kirjoitti sähköpostissaan Vihreälle Langalle.

Keväällä Ottavainen kertoi, että varmistuneen suomalaisomistuksen osuus Fennovoimasta oli muutaman prosentin kymmenyksen yli puolet. Ottavainen puhui noin 50 prosentin suomalaisomistuksesta myös kesäkuun puolivälissä Talouselämän haastattelussa.

Ainakin kevään lukuihin on kuitenkin laskettu mukaan Keskon tytäryhtiö Kestra, joka maaliskuussa kertoi, ettei aio enää rahoittaa hanketta. Kestran mukaan se oli ollut hankkeessa mukana ehdollisesti. Ottavaisen tulkinta taas oli, että Kestra oli jo sitoutunut jatkorahoitukseen.

Keskosta vahvistettiin Vihreälle Langalle viime viikolla, ettei konsernilla ole nyt aikomusta osallistua jatkorahoitukseen.

Ilman Kestraa varma suomalaisomistus näyttäisi jäävän selvästi alle 50 prosentin, huolimatta viimeaikaisista pienistä lisäyksistä.

Ainoa julkisuudessa ollut varma uusi sitoutuminen tuli kesäkuussa Oulun kaupungilta, joka lähtee mukaan noin prosentin osuudella. Lisäksi sanomalehti Kalevan tietojen mukaan noin 15 pohjoispohjalaista yritystä aikoisi hankkia toisen prosentin siivun hankkeesta. Toistaiseksi yrityksiä ei kuitenkaan ole nimetty tai osallistumista vahvistettu.

5. Kuka Fennovoimaa omistaa Suomessa?

Suurimmaksi osaksi kunnat sähköyhtiöidensä kautta.

Yrityksiä on mukana enää neljä. Voimaosakeyhtiön suurin yksittäinen omistaja on ruostumatonta terästä valmistava Outokumpu, jolla on 15 prosenttia osakkeista: siis kymmeneksen siivu Fennovoimasta. Teräsyhtiö Rautaruukki omistaa neljä prosenttia Voimaosakeyhtiöstä ja 2,5 prosenttia Fennovoimasta.

Näiden lisäksi Fennovoiman hankkeessa ovat mukana Majakka voiman kautta Valio ja Myllyn paras. Majakalle on merkitty noin yhdeksän prosenttia Voimaosakeyhtiön osakkeista. Valio ja Myllyn paras omistavat Majakkaa, joka omistaa taas Voimaosakeyhtiötä.

Osakasluettelon perusteella niillä Voimaosakeyhtiötä suoraan omistavilla yrityksillä ja kunnilla, jotka ovat luopuneet hankkeen jatkosta on noin 18 prosenttia Voimaosakeyhtiön osakkeista. Tämä vastaa noin 13,5 prosenttia Fennovoimasta.

Siinä ei ole koko vaje. Suurin osa kunnallisista sähköyhtiöistä omistaa Voimaosakeyhtiötä Pohjois-Suomen voiman tai Voimajunkkareiden tapaisten sähkönvälitysyhtiöiden kautta. Majakka voimassa taas oli alun perin mukana kahdeksan suomalaista yritystä, mutta nyt enää kaksi.

Valiosta ja Myllyn Parhaasta kerrottiin Vihreälle Langalle, että ne eivät ole ostaneet luopuneiden yritysten osuutta Majakka voimasta. Valion mukaan sen omistus vastaa noin prosentin osuutta Fennovoimasta, mikä on noin 1,5 prosenttia Voimaosakeyhtiöstä. Ylivoimaisesti suurin osa Majakka voiman osakkeista on siis niillä firmoilla, jotka eivät hankkeeseen enää osallistu.

Yhteensä liki 50 kunnallista sähköyhtiötä oli alunperin järjestäytyneenä viiden kattoyhtiön kautta Voimaosakeyhtiötä. Näistä 13 on luopunut jatkorahoituksesta.

Koska omistus on järjestetty näin, luopuneiden tarkkaa omistusosuutta ei tiedetä. Käytännössä kattoyhtiöiden osuus Fennovoimasta tulee olemaan pienempi kuin mikä on osakasluettelon tämänhetkinen tilanne.

Esimerkiksi Pohjois-Suomen voiman (PSV) alle alun perin ryhmittyneistä kymmenestä sähköyhtiöstä on nyt mukana kuusi. PSV:n toimitusjohtajan Pasi Syrjälän mukaan PSV osallistuu jatkorahoitukseen vain näiden kuuden yhtiön osuutta vastaavalla summalla.

6. Mitä maksaa ja kuka maksaa?

Fennovoima on puhunut julkisuudessa pitkään noin 4–6 miljardin euron hinnasta. Kesäkuussa Ottavainen kuitenkin sanoi Talouselämä-lehden haastattelussa, että kokonaiskustannus nousee yli seitsemään miljardiin euroon.

Osittain kyse on siitäkin, mihin hintaan Rosatom on valmis myymään reaktorin hankkeeseen, jossa on itse mukana. Venäläiset maksavat kuluista Mankala-periaatteen mukaan kolmasosan, mutta ovat luvanneet myös hankkia lainarahoituksen, joka pitää rakennusvaiheen kulut kurissa.

Koska ydinvoimalan kokonaishinnasta ylivoimaisesti suurin osa syntyy rakennusvaiheessa, pääomakulujen suuruus – siis se, millä ehdoilla lainaa saadaan – vaikuttaa paljon siihen, mitä laitoksesta lopulta joudutaan maksamaan.

7. Onko hanke kannattava?

Koska kyseessä on Mankala-yhtiö, se ei tuota voittoa. Osakkaat saavat voimalan tuottamaa sähköä omakustannehintaan. Kannattavuus riippuu myös siitä, miten osakas käyttää sähkön.

Mukana olevien harvojen suomalaisyritysten tarkoitus on saada käyttöönsä markkinahintaa halvempaa sähköä. Kunnalliset sähköyhtiöt taas myyvät saamansa sähkön eteenpäin.

Fennovoiman kannattavuudesta kertova Pöyryn selvitys tuli julki Turun kaupungin papereista, kun Helsingin vihreän valtuustoryhmän viestintäsihteerin Tuomas Saloniemi penkoi asiaa.

Siitä selvisi, että Fennovoiman oletetaan tuottavan sähköä vuonna 2025 omakustannehintaan 45 euroa per megawattitunti. Pohjoismaisessa sähköpörssissä Suomen sähkönhinta on ollut viime aikoina 35–45 euron välillä megawattitunnilta.

Valtiovarainministeriön vuonna 2012 laatiman pitkän aikavälin ennusteen mukaan sähkön Suomen aluehinta pörssissä pysyisi 2030-luvun alkupuolelle suurin piirtein nykytasolla, noin 45 eurossa megawattitunnilta.
Kuitenkin Pöyryn Turun kaupungin päätöksenteon tueksi laatimassa raportissa arvioidaan, että sähkön reaalihinta olisi 2030 jo 66 euroa megawattitunnilta ja viisi vuotta sen jälkeen peräti 82 euroa.

Kannattavuuden arviointi on siis vaikeaa, mutta kun ministeriön käsityksen mukaan sähköntuotantokapasiteetti kasvaa parina lähivuosikymmenenä Pohjoismaissa kulutusta nopeammin, niin nopea markkinahinnan nousu vaikuttaa epätodennäköiseltä.

Saloniemi tosin arvioi, että mukana olevat suuret sähkönkuluttajat, etenkin Outokumpu, voisivat hyötyä jo siitä, että voimala laskisi sähkön markkinahintaa.

8. Miksi Venäjä on mukana?

Tällä haavaa noin kolmannes hankkeesta on Raos Voiman nimissä. Raos on Rusatom Overseasin tytäryhtiö. Rusatom taas on osa Atomenergopromia, joka puolestaan on Rosatomin kaupallisesta toiminnasta vastaava tytäryhtiö.

Rosatomin virallinen määritelmä on Venäjän valtion korporaatio. Käytännössä kaikki Venäjän ydinvoimaan liittyvät toiminnut on yhdistetty siihen mukaan lukien ydinasetuotanto ja entinen atomienergiaministeriö. Rosatom on siis selvästi myös osa Venäjän keskushallinnon koneistoa.

Jos hankkeessa on mukana Rosatom, siinä on mukana myös Venäjän valtio.

Julkisuudessa venäläiset ovat perustelleet kiinnostustaan sillä, että ydinvoima on hyvää bisnestä. Rosatomille Hanhikiven voimala olisi myös ensimmäinen niin sanottuihin länsimaihin myyty reaktori ja mahdollisesti merkittävä päänavaus.

Kremlin verkkosivuilta löytyy tammikuulle päivätty muistio Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Rosatomin johtaja Sergei Kirijenkon keskustelusta. Kirijenko korostaa, että kyseessä on kaupallisesti toteuttamiskelpoinen projekti, joka on Venäjälle hyvin tärkeä.

Reaktorin myyntihinnasta ei keskustelussa mainita muuta, kuin että se on ”melko kallis”. Kirijenko kehuu, että voimalan tarvikkeet valmistetaan Venäjällä ja lisäksi laitoksen huollosta ja polttoainetoimituksista on tehty pitkä sopimus.

Kirijenko arvioi, että Rosatom saa laitoksen käyttöiän aikana kolminkertaisesti reaktorin hintaa vastaavat tulot.
Fennovoiman mukaan polttoainetoimitussopimus on tehty 10 vuodeksi. Ainakin aluksi reaktoriin tuotaisiin kierrätettyä ydinpolttoainetta. Siten Pyhäjoelle rakennettava voimala olisi täysin riippuvainen venäläisestä ydinpolttoaineesta.

Korjattu jutun viimeisestä kappaleesta 2. virke: Fennovoiman mukaan polttoainetoimitussopimus on tehty 10 vuodeksi.

Tweet