Onko Suomen metsäpolitiikka tieteellisellä pohjalla, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen?

Aleksi Kallioja

Metsä, metsä, metsä. Kimmo Tiilikainen puhuu paljon metsistä, vaikka ne siirtyivät Jari Lepän ministerisalkkuun. Suomen ilmastopolitiikka nojaa metsien hiilinieluihin, energiapolitiikka bioenergiaan ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen metsien suojeluun.

29.6.2017 17.00

Lasse Leipola

Hallituksessa on historian ensimmäinen ilmastoministeri. Nyt keskustan Kimmo Tiilikainen vastaa sekä energia- että
ympäristöasioista. Miksi hän puolustaa metsänhakkuiden lisäämistä?

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk), mikä hallituksen kompromissi ympäristöpolitiikassa on jäänyt harmittamaan eniten?

”Metso-rahoituksen taso. Olin syksyllä 2007 ympäristöministerinä, kun Metso-ohjelmasta päätettiin. Se on ollut suuri saavutus suomalaisessa luonnonsuojelussa. Ympäristöjärjestöt, metsänomistajat ja teollisuus ovat yhtä mieltä, että näin täytyy toimia. Oli henkilökohtaisesti harmittavaa, että tällaisen yhteisesti tärkeäksi koetun ohjelman tasoa jouduttiin laskemaan. Sitä suuremmalla syyllä iloitsen, että tasoa on pystytty palauttamaan ja toivon mukaan siinä päästään lähivuosina eteenpäin.
Tärkeintä on, että Metso säilyy, koska sillä on laaja tuki.”

Mikä on ollut suurin saavutuksesi viimeisen vuoden aikana?

”Pariisin ilmastosopimus. Myös siltä kannalta, että sain olla neuvotteluvastuussa yhtenä EU-ministereistä.
Toinen on saimaannorpan kannan vahvistaminen laajentamalla kalastusrajoituksia.”

Mikä on seuraavan kahden vuoden tärkein tavoite?

”Pariisin sopimuksen toimeenpano, niin kansainvälisesti kuin EU:ssa ja Suomessa. Toivon myös, että puurakentaminen on kahden vuoden päästä kerrostalotuotannossa huomattavasti nykyistä yleisempää.”

Miten puurakentamista voidaan helpottaa?

”Palomääräykset saatetaan ensi vuoden alussa samalle viivalle muiden materiaalien kanssa, eli puulta ei vaadita kaksinkertaista paloturvaa. Rakennusalan ammattilaisten osaamisvajeeseen vaikutetaan täydennyskoulutuksella. Toivon, että myös asenteissa mennään eteenpäin.

Vielä 15 vuotta sitten Suomessa vähäteltiin uusiutuvaa energiaa kutsumalla sitä risupaketiksi. Nyt on selvää, että biomassapohjainen uusiutuva on hyvin oleellinen osa Suomen energiantuotantoa. Toivon, että samanlainen asennemuutos tapahtuu huomattavasti nopeammin puurakentamisessa. Että nähtäisiin normaalina, että kerrostalon runkorakenteet ja pinnat voivat olla myös puuta.”

Salkkusi sisältö muuttui keväällä, kun maa- ja metsätalousministeriön asiat siirtyivät Jari Lepälle ja vastaavasti työ- ja elinkeinoministeriöstä siirrettiin sinulle energia-asiat. Millainen vaihtokauppa tämä oli mielestäsi?

”Tämä on nyt se unelmasalkku, josta puhuttiin jo hallitusneuvotteluiden aikana. 14 ministerillä se ei ollut mahdollista. Tästä tuli kansainvälisesti kova ilmastosalkku. Kun mukana ovat kansainväliset ilmastoneuvottelut, EU:n 2030-ilmastopaketin neuvottelu ja toimeenpano kansallisesti sekä energiapolitiikka, se on huikean iso kokonaisuus. Olen innosta piukeana.”

Miten hallituksessa on löytynyt yksimielisyys ympäristöasioissa?

”Kohtuullisen hyvin. Hallitusohjelma paalutti ilmasto- ja energiapolitiikan linjaukset kuten vahvan satsauksen uusiutuviin, kivihiilen käytön lopettamisen, tuontiöljyn puolittamisen, kiertotalouden ja ravinteiden kierrätyksen Itämeren tilan parantamiseksi. Tietysti jokaista säästöä voidaan harmitella, mutta ympäristöpolitiikassa hankalin oli Metso-rahojen leikkaus. Olen tyytyväinen, että Metso-rahoitusta pystyttiin kehysriihessä osittain jo palauttamaan.”

Hallitus lisää metsien hakkuita. Julkisuudessa tutkijat ovat kritisoineet suunnitelmia. Kuinka vahvalla tieteellisellä pohjalla hallituksen politiikka on?

”Olen yrittänyt haastaa ympäristötutkijoita, metsätutkijoita ja ilmastotutkijoita parempaan vuoropuheluun keskenään, jotta näkökulma lavenisi. Ja samalla haastanut heitä myös kansainväliseen vuorovaikutukseen.

Pariisin sopimuksen mukaan nielujen ja päästöjen pitäisi olla tasapainossa vuosisadan loppua kohti. Ilmastopaneeli julkisti toukokuussa seitsemän väittämää, joiden takana tutkijat ovat ja ne kaikki ovat sellaisia, joista voin olla samaa mieltä. Hallituksen asiasta vastaavana ministerinä näen, että meidän päälinjalle on aika vankka tuki ilmastopaneelin puolelta. Monimuotoisuuden eteen meidän täytyy tehdä enemmän töitä.”

Mutta eikö ilmastopaneelin sanoma ollut se, että metsien hakkuiden lisääminen pienentää lähivuosikymmeninä Suomen vuosittaista hiilinielua ja siten heikentää maan päästötasetta?

”Tutkijoiden viesti oli myös, että Suomen metsävarat ja niiden hiilivarasto kasvavat tulevaisuudessakin, vaikka hakkuut lisääntyisivät teollisen kysynnän kautta jo edellisen hallituksen arvioimat 15 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hiilivaraston kasvuvauhti kyllä jonkin verran hidastuisi. Myös kasvuvauhdin on arvioitu nousevan korkeammallakin puunkäyttöasteella viimeistään 2030-luvulle tultaessa.”

Miten monimuotoisuutta uhkaava lajikato pysäytetään?

”Keinoina ovat Metso-rahoituksen lisääminen ja monimuotoisuuden pyöreä pöytä. Siihen on kutsuttu teollisuuden, ympäristöjärjestöjen, metsänomistajien ja metsäalan toimijat. Siellä pohditaan, miten metsätaloudessa voidaan turvata monimuotoisuutta nykyistä paremmin. Monimuotoisuuden suojelussa hallitus voisi toimia nykyistä paremmin.”

Ovatko suunnitelmat hakkuiden lisäämisestä siis mielestäsi kestävällä pohjalla?

”Ruotsissa on viimeiset 15 vuotta hakattu 75–80 prosenttia kasvusta, Suomessa vastaavana aikana toteuma on ollut alle 65 prosenttia. Nyt tavoitellaan, että myös Suomessa noustaan suunnilleen 75 prosentin asteelle. Eli tavoittelemme metsien hyödyntämisastetta, jota Ruotsissa on toteutettu viimeiset 15 vuotta. Onko se sitten kansainvälisessä vertailussa kestämätöntä?

Hiilinielut säilyvät ja metsien hiilivarasto kasvaa tuntuvasti tulevinakin vuosina. Fossiilisia täytyy korvata ja tietyin reunaehdoin metsäenergia on siinä hyvä. Reunaehdot tulevat siitä, että energiaksi käytetään sivutuotteita.”

Yksi metsäenergian ongelmista on se, että vaikka se olisi pitkällä aikavälillä päästöneutraalia, puun polttamisesta syntyy päästöjä. Ne lämmittävät ilmastoa ennen kuin ne sitoutuvat uudelleen kasvaviin puihin. Mistä Suomi saa välittömiä päästövähennyksiä?

”Kivihiilen käytöstä luovutaan. Pelkästään se, että kivihiiltä korvataan maakaasulla, puolittaa päästöt energiayksikköä kohti. Päästökaupan ulkopuolella vähennyksiä haetaan liikennesektorilta, jossa iso osa on edistyksellisten biopolttoaineiden käyttö, mutta myös liikenteen sähköistäminen ja biokaasun käyttö.”

Hallitusohjelman mukaisesti Suomeen puuhataan useita biojalostamoita. Mihin perustuu luottamus, että niiden tuotteille riittää kysyntää, kun liikenne sähköistyy kovaa vauhtia?

”Kuinka kovaa vauhtia se liikenne sähköistyy? Meillä on Suomessa muutama tuhat sähköautoa. Ja vaikka hallituksen tavoite 250 000 sähköautosta vuonna 2030 toivottavasti ylittyy, uusiutuvia liikennepolttonesteitä tarvitaan raskaassa liikenteessä, meriliikenteessä ja lentoliikenteessä. Eli polttomoottoreissa ollaan kiinni joka tapauksessa. Kun sähköinen liikenne edistyy, biopolttoaineilla voidaan korvata fossiilisia siellä, missä se ei vielä sähköllä onnistu.”

Mikä on tärkeintä poliittisessa päätöksenteossa, tieteellinen tieto, ideologia vai talous?

”Poliittisessa päätöksenteossa mietitään aina taloutta, työllisyyttä, ympäristönäkökulmaa ja sosiaalista kestävyyttä. Työllisyyden paranemisen kautta päästään siihen, että julkinen talous tasapainottuu ja velkaantuminen loppuu.
Itselleni on itsestään selvää, että toimenpiteet ovat sellaisia, että ne ovat ympäristöllisesti kestäviä. Esimerkiksi biojalostamoiden pitää täyttää EU:n kestävyyskriteerit, tuotteilla ei ole muuten markkinoita.”

Onko terve talous ehto sille, että ympäristöasiat pystytään hoitamaan kunnolla? Esimerkiksi metsien suojelu jäi odottamaan talouden toipumista.

”Julkiseen talouteen tehtiin neljän miljardin säästöt. Jokainen hallinnonala osallistui jollain tavalla. Pitkällä sihdillä tilanne on toinen. Olen joskus retorisesti kysynyt kuulijoilta, kumpi on vahvempi, ekonomia vai ekologia. Kyllä se on ekologia, joka määrittää rajat, joiden puitteissa ihminen ekonomiaansa pyörittää. Sen takia on tärkeää, että ne toimet, joita tehdään kasvun vauhdittamiseksi, ovat pitkällä tähtäimellä kestäviä.”

Donald Trump on tuonut kansainväliseen ilmastopolitiikkaan epävarmuutta. Mikä on EU:n rooli lähivuosina?

”EU:n ja Kiinan välinen yhteistyö on todella tärkeää. EU:n pitää saada 2030-pakettinsa ratkaistua tämän vuoden aikana. Niin kauan kun sisäiset ratkaisut ovat EU:ssa kesken, aika ja energia menevät sen vellin pyörittämiseen.
Toivon, että EU on aktiivinen ja hakee kumppanuuksia, joilla voidaan varmistaa Pariisin sopimuksen toimeenpano, vaikka Yhdysvallat takeltelisi omassa toimeenpanossaan.”

Miten johtajuus otetaan ilmastoneuvotteluissa? Diplomatialla vai uusilla päästövähennyksillä ja rahoituksella?

”Kyllä se vaatii tekoja. EU:n pitää pystyä päättämään omasta toimeenpanostaan. Se on myös diplomatiaa ja rahoitusta. Pariisin sopimuksen myötä rakennetaan yhteneviä järjestelmiä, jotta raportointi ja seuranta ovat kattavia maasta riippumatta ja jotta päästöjen tilanne tiedetään mahdollisimman tarkkaan eri puolilla maailmaa. Näiden välineiden rakentamisessa EU voi olla auttamassa, eikä niihin välttämättä tarvitse käyttää kovin paljon rahaa.”

Entä ilmastorahoitus?

”Yksityisen rahan mobilisointi on avainasemassa. Minkään maan veronmaksajien rahat eivät riitä kääntämään maailman talousjärjestystä, jos yksityiset sijoittajat menevät väärään suuntaan. Päättäväinen ilmastopolitiikan toimeenpano antaa signaalin oikeasta suunnasta.”

Pariisin ilmastosopimukseen kuuluu päästövähennysten kunnianhimon nostaminen asteittain. Onko Suomella kantaa siihen, miten EU:n tavoitteita kiristetään?

”Ensiksi on pantava toimeen se, mikä on luvattu. Eli 40 prosentin päästövähennykset täytyy saada EU-tasolla päätöksiksi ja lainsäädännöksi. Tulevilla kierroksilla katsotaan, kuinka pitkälle maailma näillä luvatuilla toimilla pääsee. On selvää, etteivät nykyiset toimet riitä pitkällä sihdillä, vaan lisätoimia tarvitaan.”

Helsingin valtuusto päätti toukokuussa selvittää Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta irtautumista. Tukeeko hallitus vielä hanketta, jos tulee uusia vastoinkäymisiä?

”Hanke on siinä tilassa, että yhtiö tekee rakentamisluvan edellyttämiä selvityksiä ja eduskunta on asettanut siihen tietyt reunaehdot, muun muassa omistajuuden suhteen. Ei sillä rintamalla ole nyt mitään poliittista. Pallo on yrityksellä.”

Kuinka tärkeä Fennovoiman ydinvoimala on? Onko hallituksen syytä ryhtyä toimiin, jos se on vaarassa kaatua?

”Minun ei ole sitä tässä vaiheessa tarpeen arvioida. Se on hanke, jolla on lupa. Nyt katsotaan, lähteekö se toteutumaan. Toivon, että Olkiluoto 3, jota on pitkään rakennettu, valmistuu ja saadaan käyntiin.”

Kysyntäjoustoa lisäämällä voitaisiin tasata kulutushuippuja. Onko sen suhteen uutta luvassa?

”Kysyntäjoustojen edistämiseksi tarvitaan toimijoita ja yrityksiä, jotka lähtevät paketoimaan joustomahdollisuuksia. Se ei ole yksittäisen kuluttajan hyppysissä, vaan tarvitaan aina iso joukko kuluttajia, jotka tekevät sopimuksen, että he ovat valmiita tekemään joustoja silloin kun tuotanto vaihtelee tai hinta on jossain tietyssä arvossa.”

Onko tällaisten palveluiden edistämiseen jotain porkkanaa?

”Porkkana on se, että meillä on verkko, joka mahdollistaa tämän. Nyt täytyy käydä alan toimijoiden kanssa vuoropuhelua siitä, onko vielä jotain, mitä olisi mahdollista tehdä. Itselläni ei ole valmista reseptiä.”