Iiro Törmä

Kisaisäntiä helvetistä

23.1.2014 10.13

Petra Piitulainen

Kolmen viikon päästä, 6. helmikuuta, lumilautailijat käynnistävät Venäjän Sotšin talviolympialaiset slopestyle-kisalla, joka on ensimmäistä kertaa mukana olympialaisissa.

Siitä kolmen kuukauden päästä toukokuussa Ranskan ja Kanadan peli käynnistää jääkiekon MM-kisat Valko-Venäjällä. Vuoden 2016 kesäolympialaiset ovat Rio de Janeirossa Brasiliassa. Jalkapallon MM-lopputurnaus pelataan ensi kesän Brasilian-kisojen jälkeen 2018 Venäjällä ja vuoden 2022 kisat Qatarissa.

Toimittajat ilman rajoja -järjestö listasi viime vuonna kaikki neljä maata 179 maan listallaan häntäpäähän. Brasilia pärjäsi median toimintavapautta kuvaavassa listauksessa parhaiten. Sen sijoitus oli 108.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen (vas) mielestä jääkiekon MM-kisoja ei olisi pitänyt myöntää Valko-Venäjälle. ”Kansallisen jääkiekkoliiton olisi pitänyt huomioida ihmisoikeuskysymykset ja siirtää kisat toisaalle”, Arhinmäki toteaa Vihreälle Langalle.

Miten roistovaltioita voi estää saamasta kisoja?

Urheilun kansainväliset arvokilpailut ovat outo sekoitus urheilua, taloutta ja politiikkaa. Kisat ovat paisuneet niin suuriksi, että ongelmattomia järjestäjäkaupunkeja on vaikea löytää.

Poliitikot vaativat lajiliitoilta selkeämpää puuttumista ihmisoikeusongelmiin. Lajiliitot väistelevät ja siirtävät vastuun kansainvälisille kattojärjestöille. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että ongelmille pitää tehdä jotain.

”Poliitikot eivät voi päättää lajiliittojen puolesta, ne ovat autonomisia ja itsenäisiä”, Arhinmäki sanoo.

Arhinmäki on ottanut ministerinä voimakkaasti kantaa kisapaikkavalintoihin.

”Olen nostanut tämän kysymyksen esiin Valko-Venäjän lisäksi myös Qatarin jalkapallon MM-kisoista 2022.  Keskustelua on käyty myös Sotšin olympialaisista.”

Poliitikot voivat Arhinmäen mielestä boikotoida kisoja, mutta olisi kohtuutonta estää urheilijoita osallistumasta. He ovat valmistautuneet vuosia.

”Valtion päämiehet, pääministerit ja urheiluministerit voivat valita, etteivät osallistu kyseisiin kisoihin. En osallistunut jalkapallon EM-kisojen loppuotteluun 2012 Kiovassa Ukrainassa, enkä aio osallistua jääkiekon MM-kisoihin Valko-Venäjällä. Samasta syystä en myöskään käynyt siellä jalkapallon karsintaottelussa.”

Suomesta Sotšin talviolympialaisiin lähtee varmuudella pääministeri Jyrki Katainen (kok). Presidentti Sauli Niinistöllä on ollut suunnitelmissa osallistua, mutta lopullinen varmistus tulee myöhemmin. Arhinmäelläkin on erityisavustaja Jussi Saramon mukaan ollut suunnitelmissa käydä olympialaisissa.

Muun muassa Saksan presidentti Joachim Gauck, Ranskan presidentti François Hollande, Kanadan pääministeri Stephen Harper ja liettuan presidentti Dalia Grybauskaite boikotoivat kisoja.

Arvokisat ovat miljardi- ja riskibisnes. Kreikkalaiset maksavat vieläkin Ateenan olympialaisten laskua. Pekingin olympialaiset olivat historian kalleimmat: ne maksoivat yli 30 miljardia euroa.  Sotšin talviolympialaiset menevät ohi 38 miljardin euron budjetilla. 

”Kun Helsinki haki vuoden 2006 kisoja, puhuttiin kahden miljardin dollarin tuesta Kansainväliseltä olympiakomitealta (KOK) ja muilta sponsoreilta”, kansainvälisen olympiakomitean jäsen Peter Tallberg sanoo.

Moni kaupunki laskee infrastruktuurin mukaan kisabudjettiin.

”Silloin ei enää puhuta olympiakisoista vaan kaupunkirakenteen kehittämisestä. Poliitikot kuitenkin mielellään parantavat kaupungin infraa kisojen varjolla”, Tallberg jatkaa.

KOK:lla on seurantatoimikunta, joka seuraa järjestelyjen etenemistä, nyt Rio de Janeirossa.

”Olen sitä mieltä, että Rio sai olympialaiset siksi, että Etelä-Amerikassa ei ole aikaisemmin kisoja järjestetty. Ei kestä kauan, että Afrikassa on kesäkisat”, hän lisää.

Isot arvokisat ovat suurkaupunkien heiniä. Ne houkuttelevat köyhiä maita. Tallbergin mukaan KOK:ssa eettisyyttä ja ympäristökysymyksiä mietitään kaupunkeja valittaessa.

”KOK ei voi sille mitään, jos kaikki hakijat ovat jollain tapaa ongelmallisia. Pitää miettiä tapauskohtaisesti, voiko kisat siirtää tai perua, jos ongelmista tulee liian suuria”, Tallberg sanoo.

Eettisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä areenoja urheilun arvokilpailuiden järjestämiseen alkaa olla maailmassa vähän. Kisoja pitäisi ministeri Arhinmäen mukaan jakaa useamman maan kesken, jolloin resurssit voisi jakaa kestävämmin eikä kaupunkeihin rakennettaisi suorituspaikkoja, joilla ei ole mitään käyttöä kisojen jälkeen.

Arhinmäki haluaisi lajiliittojen ottavan enemmän vastuuta ihmisoikeuskysymyksistä, sananvapaudesta ja työntekijöiden oikeuksista valitessaan kisaisäntiä.

Päätökset tehdään kansainvälisissä kattojärjestöissä, joissa kansallisilla lajiliitoilla on vähän vaikutusvaltaa.

Palloliiton viestintäpäällikön Sami Terävän mukaan jalkapallon kansalliset liitot ovat vaatineet läpinäkyvyyttä päätöksentekoon.

”Vaikuttaminen on mahdollista kattojärjestöiden yleiskokouksissa. Näissä tehdään henkilövalintoja sekä päätetään strategiasta tuleville vuosille”, Terävä sanoo.

Nyt Palloliitossa keskitytään urheiluun. Kansainvälisten kattojärjestöjen hyväksymiä jäsenmaita vastaan pelataan, vaikka kyseessä olisi lopputurnaus maassa, jossa ihmisoikeuksia ei turvata.

”Toiminta-ajatuksemme on: jalkapalloa jokaiselle. Toteutamme sitä toiminnassamme ikään, sukupuoleen, uskontoon, rotuun tai kykyihin katsomatta. Jos meidät on arvottu samaan karsintalohkoon Valko-Venäjän kanssa, pelaamme heitä vastaan otteluohjelman mukaisesti”, Terävä sanoo.

Kisojen hakijat voivat painottaa hakemuksissaan haluamiaan asioita. 2003 Suomessa pelatussa alle 17-vuotiaiden MM-turnauksessa teemana oli hiilijalanjäljen pienentäminen. Silloin stadioneidelle yhteyteen avattiin polkupyöräparkkeja.

Tweet