Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia

Keneen sattuu eniten?

4.6.2015 12.04

Annakaisa Suni

Heikoimmassa asemassa olevat ihmiset kärsivät eniten perusporvarihallituksen neljän miljardin euron leikkauksista. Karkean arvion mukaan ainakin kaksi miljardia säästöistä kohdistuu pienituloisiin.

Jos palkansaajajärjestöt eivät suostu höllentämään työelämän pelisääntöjä, leikataan vielä 1,5 miljardia lisää. Myös ehdolliset kiristykset osuisivat voimakkaasti vähäosaisiin.

Toisin kuin pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoo, menoleikkaukset eivät satu kaikkiin suomalaisiin eivätkä ainakaan yhtä paljon. Hallitus leikkaa eniten tulonsiirroista sekä yhteiskunnan palveluista, kuten koulutuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Tulonsiirtoja saavat etenkin työttömät, pienituloiset, opiskelijat, eläkeläiset ja lapsiperheet. Samat ryhmät käyttävät paljon julkista terveydenhoitoa. Erityisen paljon huononee niiden tilanne, joilla on monia ongelmia tai jotka saavat monenlaista eri apua yhteiskunnalta.

Tämän jutun lopussa kerrotaan, miten säästöt koskevat muita kuin kahden vakinaisessa työssä käyvän vanhemman ja kahden terveen lapsen esimerkkiperhettä

Hallituksen politiikasta hyötyvät verovähennyksiä saavat pienyrittäjät sekä keskituloiset palkansaajat, jotka ovat terveitä ja joilla ei ole lapsia.

Veromuutokset hyödyttävät eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan suhteellisesti eniten seitsemänteen ja kahdeksanteen tulokymmenykseen kuuluvia eli niitä, joilla on käytettävissään enemmän rahaa kuin 60–70 prosentilla suomalaisista. Euromääräisesti suurin hyötyjä on yhdeksäs tulokymmenys.

Köyhimmät 20 prosenttia suomalaisista hyötyvät veromuutoksista sekä suhteellisesti että euromääräisesti vähiten.

Hallitusohjelmassa tunnistetaan, että alueiden ja ihmisten eriarvoistuminen, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys sekä huono-osaisuuden kasautuminen yli sukupolvien ovat ongelmia Suomessa. Hallituksen mukaan nämä ongelmat johtuvat jäykistä rakenteista, byrokratiasta ja ylisääntelystä. Siksi hallitus aikoo purkaa sääntelyä.

Hallitus teki ohjelmansa valtiovarainministeriön virkamiesten toiveen mukaan: varsinainen ohjelma on aiempaa lyhyempi ja osin suurpiirteisempi. Samalla tehtiin kuitenkin yksityiskohtainen säästösuunnitelma. Se haluttiin valmiiksi ennen ministereiden nimittämistä, jotta nämä eivät pääse puolustamaan omia alojaan.

Hallitusohjelman yleiset kirjaukset ovat monessa kohtaa ristiriidassa leikkauslistan kanssa: hallitus sanoo esimerkiksi panostavansa koulutukseen ja osaamiseen samalla, kun koulutuksesta leikataan 600 miljoonaa euroa. Kaikki hallituspuolueet lupasivat vielä ennen vaaleja olla leikkaamatta koulutuksesta.

Koulutusleikkaukset ovat hallitusohjelman haukutuin kohta: niitä moittivat poliittisen opposition lisäksi muun muassa korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta Talouselämän haastattelussa.

Juha Sipilä sanoi ennen vaaleja, että säästötarve on kaksi miljardia euroa neljän vuoden aikana. Vaalien jälkeen hän yli kaksinkertaisti leikkaukset: nyt niitä pitää tehdä 4-5 miljardin edestä neljässä vuodessa ja 10 miljardin edestä vuoteen 2030 mennessä.

Onko etuuksien ja palveluiden leikkaamisesta hyötyä, vaikka ne tekevätkin monen suomalaisen elämästä vaikeampaa? Saavuttaako hallitus tällä tavoitteensa, siis valtion velkaantumisen taittamisen vaalikauden loppuun mennessä?
Se on mahdollista, sillä suunta on nyt oikea, sanovat oikeistoon luettavat kommentoijat.

”Hallituksen pyrkimykset parantaa julkisen talouden kestävyyttä ovat mielestämme todellisia ja merkittäviä, ja markkinat ja luottoluokittajat näkevät ne todennäköisesti positiivisessa valossa”, kirjoittavat Handelsbankenin ekonomistit Tuulia Asplund ja Tiina Helenius analyysissään.

Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan neljän miljardin leikkaukset riittävät pysäyttämään valtion velkasuhteen kasvun.
Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta sen sijaan sanoo, että OECD-maissa ei ole olemassa yhtään esimerkkiä siitä, että velkaisuusastetta olisi onnistuttu alentamaan menoleikkauksilla.

”Edellisen hallituksen aikana harjoitettiin kireää finanssipolitiikkaa, ja velkaisuus ei laskenut. Eli jos kuppaus ei auta, kupataan isosti”, Haaparanta sanoo Vihreälle Langalle.

Velkaantuminen taittuu ainoastaan, jos Suomen vienti elpyy, Haaparanta sanoo. Hänen mukaansa hallitus ei tee mitään, mikä tukisi tuottavuuden kasvua. Sen sijaan hallituksen toimet saattavat haitata kotimaista kysyntää.

Opiskelija Vilho

21-vuotias Vilho opiskelee ensimmäistä vuotta ammattikorkeakoulussa. Hänen isänsä on kotoisin Nigeriasta, ja Vilho on tottunut siihen, että ihmiset pitävät häntä maahanmuuttajana. Vilhoa mietityttää selvitys maahanmuuton kustannuksista: suhtaudutaanko häneen entistä epäilevämmin?

Vilho on ajatellut rahoittaa opintonsa opintorahalla, kesätöillä ja osa-aikatöillä. Nyt opintotukea leikataan ja tukikuukausien määrää rajataan samalla kun korkeakouluihin lisätään kolmas lukukausi kesälle. Hallitus säästää opintotuesta 70 miljoonaa euroa neljässä vuodessa, minkä lisäksi tuen indeksikorotukset lopetetaan. Siksi Vilho päättää opiskella tehokkaasti myös kesäisin ja ottaa opintolainaa töiden sijaan.

Vilhon nepalilainen poikaystävä on tullut Suomeen opintojen vuoksi. Jos hän ei ehdi valmistua ennen lukukausimaksujen voimaantuloa, hänellä ei ole varaa jäädä Suomeen opiskelemaan.

Vilho valmistuu puoli vuotta tavoiteaikaa nopeammin. Hän hakee kymmeniä työpaikkoja, mutta ei saa kutsua työhaastatteluun, koska hänellä ei ole työkokemusta. Vilho pohtii ulkomaille muuttoa miehensä kanssa.

Työtön tutkija Elina

42-vuotias Elina on työskennellyt määräaikaisena tutkijana yliopistolla. Yliopistojen määrärahoja leikataan heti ensi vuonna 75 miljoonalla eurolla ja jatkossa niiden odotetaan säästävän 125 miljoonaa. Säästöjen vuoksi Elinan määräaikaisuutta ei jatketa, ja hän jää työttömäksi ansiosidonnaisella päivärahalla. Se heikkenee huomattavasti nykyisestä. Hallitus ei vielä kerro, leikataanko tuen määrää vai pituutta. Ansiosidonnaisen kesto pitäisi vähentää alle puoleen nykyisestä 500 päivästä, jotta hallituksen kaavailema 200 miljoonan euron säästö toteutuu.

Elinan kolme lasta, neljävuotias sekä kaksivuotiaat kaksoset, saavat jatkossa olla vain puoli päivää päivähoidossa. Elina ja hänen työssä käyvä puolisonsa päättävät, että Elina hoitaa lapset kokonaan kotona. Diabetesta sairastavan neljävuotiaan päiväkotiryhmä on nimittäin entistä rauhattomampi hallituksen nostettua lasten enimmäismäärän hoitajaa kohti seitsemästä kahdeksaan, ja vanhemmat ovat huolissaan lapsen insuliinihoidon onnistumisesta.

Elina maksaa aiempaa enemmän lapsen lääkkeistä, sillä hallitus säästää 150 miljoonaa euroa lääkekorvauksista. Ta­loutta kurjistaa lapsilisien indeksikorotusten jäädyttäminen.

Eläkeläinen Aaro

80-vuotiaan Aaron työeläkkeen ostovoima heikkenee suhteessa palkansaajiin, koska työtulovähennys ei koske eläkeläisiä. Aaron eläkkeen indeksikorotuksia ei toistaiseksi jäädytetä, mutta hallitus varautuu siihenkin, jos työmarkkinoilla ei päästä sopuun uusista säännöistä.

Leskeksi jääneellä Aarolla on todettu masennus, johon hän saa lääkitystä. Lisäksi hänellä on verenpainelääkitys. Lääkkeet ja lääkärikäynnit tulevat Aarolle kalliimmiksi, kun omavastuuta ja palvelumaksuja nostetaan.
Aaro asuu yksin öljylämmitteisessä omakotitalossa. Sen lämmityskulut kasvavat veronkorotusten myötä noin 50 euroa vuodessa.

Aaro toivoo pystyvänsä asumaan talossaan mahdollisimman pitkään. Sitä toivoo hallituskin, sillä  kotona asuminen on paljon laitoshoitoa edullisempaa. Muutaman vuoden päästä Aaro joutuu kuitenkin todennäköisesti muuttamaan niin sanottuun tehostettuun palveluasumiseen. Siellä hoitajia on jatkossa vähemmän, sillä hallitus aikoo säästää 70 miljoonaa lieventämällä henkilöstömitoituksen vaatimuksia.

Lähihoitaja Kaarina

48-vuotias Kaarina on työskennellyt lähihoitajana yli puolet elämästään. Kaarina on haaveillut jäävänsä vuorotteluvapaalle, mutta se jää haaveeksi, kun hallitus tiukentaa vapaan ehtoja. Kunta ei halua päästää kokenutta Kaarinaa vapaalle, kun hyvistä työntekijöistä on muutenkin paha pula. Jos yhteiskuntasopimusta ei synny, lopettaa hallitus vuorotteluvapaajärjestelmän kokonaan.

Kaarina asuu kahdestaan 13-vuotiaan poikansa Kallen kanssa ja saa asumistukea. Asumistuen ja Kallen lapsilisien indeksit jäädytetään. Kallen yläkoulu on saanut erityistä tasa-arvorahaa, koska koulussa on paljon matalasti koulutettujen vanhempien lapsia. Nyt tästä avusta luovutaan ainakin osittain.

Kaarina auttaa lähes päivittäin muistisairasta äitiään. Kaarina miettii, voisiko hän jäädä virallisesti äitinsä omaishoitajaksi. Hallitus panostaa 75 miljoonaa euroa omais- ja perhehoitajien vapaajärjestelmään, jotta yhä useampi voitaisiin hoitaa kotona ja laitoshoidon kuluja saataisiin hillittyä.

Kaarina polttaa kaksi askia tupakkaa viikossa. Veronkorotuksen myötä hän maksaa vuodessa reilut 200 euroa enemmän tupakasta.

It-asiantuntija Ellen

37-vuotias, it-alalla konsulttina työskentelevä Ellen ja hänen puolisonsa kuuluvat suomalaisten parhaiten tienaavaan neljännekseen. Heillä on jäljellä 100 000 euron asuntolaina, josta he maksavat 240 euroa enemmän vuodessa, koska korkovähennysoikeus lasketaan 65 prosentista 25 prosenttiin. Työtulovähennyksen ansiosta Ellen jää kuitenkin plussalle hallituksen verouudistuksessa. Hänelle jää vajaa sata euroa enemmän käteen vuodessa.
Ellenillä on kaksi lasta, joiden lapsilisien indeksit jäädytetään. Hänen autonsa verotus kiristyy noin 30 eurolla vuodessa.
Muuten leikkaukset eivät paljon vaikuta Ellenin elämään, sillä hän ei saa tulonsiirtoja eikä käytä julkista terveydenhoitoa. Elleniä kuitenkin huolestuttaa, joutuuko lasten suosima lähikirjasto lakkautusuhan alle, kun kuntien tehtäviä karsitaan.

Strateginen johtaja Antti

55-vuotias Antti on johtavassa asemassa kansainvälisen terveysalan yrityksen suomalaisessa tytäryhtiössä, jonka osakkeita hän myös omistaa. Yritys minimoi Suomeen maksamansa verot ja kierrättää rahojaan veroparatiisiyhtiöiden kautta. Tämä ei vaikeudu, sillä hallitus ei linjaa jo olemassa olevan veronkierron vastaisen ohjelman toimeenpanosta eikä ehdota muitakaan käytännön toimia veronkierron estämiseksi.

Hallitus vetoaa hyvätuloisiin, jotta he leikkaisivat palkkojaan. Antti saa kuitenkin korotuksen peruspalkkaansa ja saavuttaa tulospalkkionsa tavoitteet. Koska Antti tienaa yli 10 000 euroa kuussa, maksaa hän tuloveron lisäksi reilut 200 euroa vuodessa solidaarisuusveroa.

Antilla on moottorivene, josta hän joutuu jatkossa maksamaan veroa.

Muuten leikkaukset eivät suoraan vaikuta Antin elämään, sillä hänen lapsensa ovat jo aikuisia, eikä hän saa tulonsiirtoja tai käytä julkista terveydenhoitoa.

Tweet