Debatti: Viini kauppoihin?

20.4.2016 9.07

Sammeli Heikkinen

Vihreä kaupunginvaltuutettu Juhana Suoniemi vapauttaisi ravintoloita sääntelystä ja ottaisi viinit ja vahvat oluet ruokakauppoihin. Vihreä kansanedustaja Heli Järvinen suostuisi myyntiaikojen vapauttamiseen, muttei kaupan prosenttirajan nostoon.

Suoniemi: Kaupoissa pitäisi sallia alle 14-prosenttisten juomien myynti ja käymistievaatimuksesta pitäisi luopua. Tämä avaisi pienille tuottajille myyntikanavan. Samalla alkoholijuomien myyntiaikaa kaupoissa pitäisi lisätä klo 23:een asti, ja aamulla voisi aloittaa jo klo 8. Ravintoloissa riittäisi yksi pakollinen sulkemisaika ja juomien arvonlisäveron voisi laskea samalle tasolle ruoan kanssa. Ravintoloiden ja erityisesti panimoiden ja tislaamojen ulosmyynti pitäisi sallia. Se suosisi kotimaisia ja ulkomaisia pientuottajia.

Järvinen: Tahdon helpottaa ravintola-anniskelua eli alkoholin nauttimista hallituissa olosuhteissa. Olen valmis pidentämään aukioloja. Useamman kuin yhden annoksen kertamyynti voitaisiin sallia myös, niin että vaikka viskin ja oluen saisi samalla kertaa. Arvonlisäveroa en halua alentaa pohtimatta koko arvonlisäverojärjestelmää ja sen tasoa. Haluan myös vaikuttaa siihen, että ulosmyynti mahdollistuisi esimerkiksi pienpanimoille. Ulosmyynti on yleistä esimerkiksi viinintuottajamaissa. Se ei voi olla mahdotonta meilläkään!

Suoniemi: Meillähän on monta yhteistä juttua ravintoloiden osalta.

Järvinen: Juuri niin, Juhana. Kauppojen myyntiaikoja olen valmis tarkastelemaan myös. On aika hassua, että olutta saa vasta klo 9. Sen sijaan en halua väkevämpiä juomia kauppoihin. Tästä olen muuttanut mieltäni, kun olen joutunut seuraamaan kahden läheisen, fiksun ja koulutetun ihmisen katoamista alkoholiin. Politiikassa pitäisi keskittyä ensisijaisesti korjaamaan asioita, jotka ovat huonosti. En ole kuullut kenenkään valittavan siitä, että viinin joutuu hakemaan Alkosta!

Suoniemi: Minä en haluaisi tehdä politiikkaa omien kokemusten kautta, vaan miettiä kokonaisuutta. Isäni on kuollut alkoholiin. Hän osti viinansa Alkosta.

Järvinen: Yleisesti puhumme liikaa alkoholin saannista, veroista ja mahdollisista kynnyksistä. Unohdamme, että kyseessä on Suomen pahin päihde. Vuonna 2014 yli 15-vuotias käytti keskimäärin 11 litraa puhdasta viinaa. Edellisenä vuonna alkoholi aiheutti yli 20 000 hoitojaksoa. Puoli miljoonaa suomalaista kärsii alkohin aiheuttamista mielenterveys-, terveys tai tapaturmahaitoista. Alkoholi on työikäisten merkittävin kuolinsyy. Puhumme isosta ongelmasta. Siksi alkoholin vapauttamiseen tulee suhtautua erityisellä harkinnalla.

Suoniemi: Totta nuo haitat. Suomen alkoholipolitiikka ei ole toiminut. Vaikka kuinka on suorastaan uskonnollisella kiihkolla tehty viinan ostaminen vaikeaksi ja kalliiksi, siis tavoiteltu täysraittiutta, suuret ikäluokat juovat silti.

Järvinen: Kokonaiskulutus ei myöskään kerro totuutta, kun kymmenen prosenttia käyttäjistä juo puolet kaikesta alkoholista.

Suoniemi: Ongelmayksilöt diktatoivat alkoholipolitiikkaa. Alkoholista puhutaan vain haittojen kautta. Kokonaiskäyttö saa vähän kasvaakin, jos se jakaantuu yhä useammalle ja entistä tasaisemmin. Prosenttiajattelusta on päästävä kohti nautiskeluun perustuvaa alkoholikulttuuria. Tätä kohti suuntaus on ollutkin. Olutkulttuuri leviää ja nuorison parissa perinteistä kaatokännäystä pidetään typeränä. Jopa Porissa on nykyään laadukkaita olutravintoloita. Nykyinen alkoholipolitiikkamme viinakauppoineen, matkustajatuonteineen ja tarjouskeskareineen ei tue positiivista kehitystä. Miksi annamme alle 10 prosentin väestöstä määrittää loppujen elämää?

Järvinen: Miksi annamme 10 prosentin päättää 90 prosentin elämästä? No siksi, ettei meillä ole varaa kasvattaa sitä kymmentä prosenttia. Näin ajattelemme myös sosiaaliturvan, palkkakehityksen, erityisopetuksen ja monen muun asian kanssa. Heikoimmat pitää ottaa huomioon.

Suoniemi: Olisi tekopyhää väittää, että alkoholipolitiikan liberalisointi olisi täysin haitatonta. Suuret ikäluokat ovat tottuneet dokaamaan, mutta ne tekevät sitä erityisesti kotona. Ja aika paljon hamstraamallaan tuontitavaralla. Isäni kuoli nimenomaan viinaan. Häntä ei kiinnostanut oluessa tai tisleessä muu ominaisuus kuin prosentit. Kiristysten sijaan suurkuluttajan ongelma pitäisi tunnistaa ja auttaa ajoissa. Liberaalimman alkoholipolitiikan pääpointti on tehdä alkoholista viisaiden juoma. Lisätään luottamusta ihmisen ja yhteiskunnan välillä. Luotetaan ihmisen omaan ajatteluun.

Järvinen: Olen raahannut väkisin hyvän ystäväni katkaisuhoitoon kahdesti siinä vaiheessa, kun asialle olisi vielä voinut tehdä jotakin. Mutta kun omaa tahtoa parantumiseen ei ollut, hän koki molemmilla kerroilla tulleensa täysin terveeksi. Ja uskoi hallitsevansa alkoholin. ”Ajoissa hoitoon vienti” ei auttanut. On ollut lohdutonta seurata, kuinka ystävä kadottaa läheisensä, muistinsa ja elämänsä. Kokonaisvaltaisesti tämä on paljon kurjempaa kuin fiksujen alkoholinkäyttäjien elämän pieni hankaloittaminen sillä, että juoman hakee Alkosta tai tilaa vaikka ulkomailta.

Suoniemi: Tiukat säädökset tai korkea hinta eivät auta alkoholistia. Isäni siirtyi kotiviiniin, kun rahat loppuivat. Sitä sitten riitti ihan naapureille asti tarjottavaksi. Alkoholipolitiikassamme ajatellaan alkoholi viinana ja prosentien kautta, vaikka ravintoloissa prosenttien ja hinnan välinen kytkös on hävinnyt jo ajat sitten.

Järvinen: Kannattaa muistaa sekin, että Suomessa alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja myrkytyksiin kuolee 3–4 kertaa niin paljon ihmisiä kuin Ruotsissa ja Norjassa. Syitä voi vain pohtia…

Suoniemi: Lähes kaikki merkit viittaavat siihen, että alkoholi on ensisijaisesti suurten ikäluokkien ongelma. Heidän parissaan voisi olla tilausta sellaiselle tutkimukselle, joka keskittyisi syihin, ei oireeseen.

Tweet