Viherkatot olisivat hillinneet Helsingin tuhotulvaa

24.8.2011 15.22

Sammeli Heikkinen

Viherkattojen lisääminen vähentäisi äkillisistä rankkasateista aiheutuvia kaupunkitulvia. Esimerkiksi maanantaina Helsinkiin iskeneen rajun sadetulvan pahin terä olisi voinut taittua, jos kantakaupungissa olisi runsaasti viherkattoja.

Helsingin yliopiston viherkattotutkimusta koordinoiva Marja Mesimäki kertoo, että muualla maailmassa viherkattojen tulvia hillitsevä vaikutus on todettu. Nyt Suomessa tutkitaan, millaiset viherkatot toimivat niin sanottujen hulevesien sitomisessa ja hidastamisessa parhaiten.

Rankkasateet aiheuttavat kaupungeissa tulvia siksi, ettei sadevesi pääse imeytymään maahan, eikä viemäriverkko ehdi vetää suurta vesimassaa sisuksiinsa. Viherkaton maakerros ja kasvit sitovat osan vedestä ja hidastavat sen lopun veden virtausta kohti viemäreitä. Näin vesi valuu viemäreihin tasaisempaan tahtiin.

Kuninkaantammen kaupunginosaprojektia vetävän Kimmo Kuisman mukaan sadevesien johtaminen sekavesiviemäreihin on uusilla asuinalueilla vasta viimeinen keino. Paras vaihtoehto on, jos hulevesi saadaan käsiteltyä – siis takaisin vesistöön tai maaperään – samassa paikassa, jossa se sataa.

Helsingin, Espoon ja Vantaan leikkauspisteeseen rakennettavan Kuninkaantammen hulevesijärjestelmä on suunniteltu niin, että sen reunamille tehtävä Helene Schjerfbeckin puisto toimii osana systeemiä. Puistossa olevat lammikot ja sen läpi kulkevat purot toimivat sadevesien kuljetusväylänä ja sadekuurojen aiheuttamien tulvien tasaajina.

Kuisma myöntää, että jo rakennetussa ympäristössä hulevesien luonnonmukaisempi käsittely on vaikeampaa. Helsingin kantakaupungissa yksi ratkaisu voisivat olla juuri viherkatot.

”Niissä maissa, joissa viherkattoja käytetään ne myös vähentävät hulevesien määrää. Niissä on kuitenkin omat riskinsä ja ne pitää tehdä oikein. Suomessa on syytä vielä tutkia esimerkiksi sitä, miten ne toimivat talvella.”

ilmastonmuutos  tulva  kaupunkisuunnittelu  viherkatot