Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Leif Gustavsson
Kauppaa Kambodžassa. Kang Freimumilla on kauppa Thpongissa. Kaupan perustamiseen tarvitut rahat hän lainasi NaistenPankin tuella avatusta kyläpankista.
NaistenPankki on bisnesväen mieleen
16.11.2007 13.32
Yritysmaailman uudet keinot istuvat hyvin myös Kirkon ulkomaanavun työkalupakkiin.
Viime toukokuussa helsinkiläisravintola Bankissa oli koolla paljon pukuväkeä. Perusteilla oli NaistenPankki: rahasto, jolla tuetaan kehitysmaiden naisia. Se on esimerkki yritysmaailman uusien keinojen hyödyntämisestä kehitysyhteistyössä.
Idea NaistenPankista syntyi Kirkon ulkomaanavun naisvaikuttajille järjestämällä Liberian-matkalla. Osakkaaksi voi liittyä 750 euron lahjasummalla.
Nyt, puoli vuotta myöhemmin, pankissa on 159 osakasta, ja kokoon on kerätty 264 000 euroa.
”Osakkaina on pääosin yksityishenkilöitä sekä jonkun verran yrityksiä”, kertoo yksikönpäällikkö Riikka Karppinen Kirkon ulkomaanavusta.
NaistenPankki rahoittaa hankkeita, jotka tukevat erityisesti naisten yrittäjyyttä ja ammattikoulutusta. Tällä hetkellä pankin tuotoilla rahoitetaan neljää hanketta. Kambodžassa tarkoituksena on perustaa 23 naisten vetämää kyläpankkia. Kongossa entiset lapsisotilaat saavat lukutaito-opetusta sekä koulutusta valitsemaansa ammattiin. Ammattikoulutuksen jälkeen tytöt saavat aloituspaketin, esimerkiksi ompelukoneen, jotta voivat ryhtyä pienyrittäjiksi.
Kirkon ulkomaanapu toivoo saavansa NaistenPankille yrityskumppaneita. Esimerkiksi Anna-lehden kanssa yhteistyötä tehdään jo.
Yritysten lisäksi NaistenPankin osakaslistalta löytyy useita liike-elämän vaikuttajia. Yksi heistä on Fortumin kestävän kehityksen johtaja Carola Teir-Lehtinen. Teir-Lehtinen kertoo, että NaistenPankki kolahti häneen heti.
”Halusin sijoittaa johonkin, jolla on oikeasti merkitystä. Minulle on tärkeää, että mikrolainat menevät naisille. Näissä maissahan naiset ovat niitä, jotka töitä tekevät.” Myös se on tärkeää, että lainoilla tuetaan yrittäjyyttä.
”Uskon, että tukemalla niitä, joilla on voimaa ja halua olla yrittäjiä kunhan saavat alkupääomaa, saadaan aikaan konkreettisempaa kuin vain antamalla avustusta.”
Teir-Lehtinen uskoo, että pienyrittäjyyden tukeminen voisi kiinnostaa yhteiskuntavastuuhankkeena myös yrityksiä.
”Paljon riippuu siitä, onko yrityksellä liiketoimintaa maissa, joissa on mikroluottotoimintaa. Vain Suomessa tai Pohjoismaissa toimivalle yritykselle tällainen on hyvin kaukana perusliiketoiminnasta.”
Fortum tukee muun muassa Suomen lasten ja nuorten säätiön hanketta, jolla tuetaan syrjäytymisvaarassa olevia ongelmanuoria Karjalan tasavallassa.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
