Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Minea Koskinen
Uutta pukkaa. Rakennusliikkeillä on tavallista tallaajaa enemmän vaikutusvaltaa siihen, mitä rakennetaan ja minne.
Mistä saataisiin tolkkua kaavoitukseen?
1.6.2011 11.05
Kunnat tulkitsevat maankäyttö- ja rakennuslakia väljästi. Kuntalaisten on usein mahdotonta vaikuttaa kaavoitukseen ilman valituskierrettä.
Rakennusliikkeiden ja elinkeinoelämän valta korostuu pienissä kunnissa, koska yritysten vaikutus kuntatalouteen on merkittävä.
Rakennuttajien vaikutusvalta ei ainakaan vähene, jos ehdotettu rakennusministeriö toteutuu lopuillaan olevissa hallitusneuvotteluissa. Uuden ministeriön puolesta on puhunut erityisesti Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Rakentajat muun muassa vastustavat tiukkoja energiansäästöpykäliä ja ”ylimitoitettuja” väestönsuojia.
Tampereen kaupungin tonttipäällikön Reino Pulkkisen mukaan kuntien on toimittava paineen alla. Kaikkia maasta kiinnostuneita täytyy kohdella lain mukaan aina tasapuolisesti, mutta kaavoituskäytännöt vaihtelevat tapauksittain.
Kaupungilla voi olla vahva näkemys alueen kehittymisestä, mutta usein alustava kaavasuunnitelma tulee rakennusyrityksiltä. Rakennusyritykset myös painostavat kuntia rakentamaan arvoalueita.
Turun toriparkkia voi pitää malliesimerkkinä huonosta valmistelusta. Turun hallinto-oikeus hylkäsi maaliskuussa 2010 toriparkin kaavan, koska selvitykset parkkihallin vaikutuksista pohjaveteen, maaperään ja liikennejärjestelyihin olivat riittämättömät. Hallinto-oikeuden mukaan myös hankkeen vaikutus historialliseen ympäristöön jäi epäselväksi.
Toriparkin laillisuutta käsitellään tällä hetkellä korkeimmassa hallinto-oikeudessa, vaikka pohjavesiongelmasta keskusteltiin julkisesti jo hankkeen alkuvaiheessa.
Asuntoministeri Jan Vapaavuoren (kok) mukaan suurten kaupunkien kaavoitusongelmat kertovat huonosta päätöksenteosta. Hänen mukaansa kaavoitusta suunnitellaan liian usein valmiiden hankkeiden pohjalta. Vapaavuoren mielestä ongelman ydin on keskustelukulttuurissa.
”Kaavoittajat eivät ole ammattikeskustelijoita. Toisaalta vaikkapa Ruotsissa on onnistuttu lyhentämään pitkiä valituskierteitä juuri keskustelemalla ja huomioimalla kuntalaisia”, Vapaavuori sanoo.
Ministerin mukaan alkaneella vaalikaudella maankäyttö- ja rakennuslaista tehdään kokonaisarvio. Arviossa punnitaan vuonna 2000 voimaan tulleen lain onnistumiset ja epäonnistumiset. Vapaavuori ei hylkää ajatusta uudesta laista, joka pakottaisi kunnat kuuntelemaan kuntalaisia jo ennen kaavan ensimmäistä versiota. Hän ei kuitenkaan suhtaudu lakimuutokseen varauksettomasti.
”Suomessa luullaan liian usein, että ongelmat ratkeavat säätämällä lakeja. Kaavoituksen ongelmat johtuvat nykyisen lain tulkinnasta ja keskustelukulttuurin puutteesta.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
