Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Natalia Baer

Onnellisia kanoja.
Onnelliset kanat. Sipoolaisella Majvikin tilalla on kasvatettu luomukarjaa vuodesta 1991. Nykyisin tilalla on kanoja ja kyyttöjä. Natalia Baer

Onnelliset kanat. Sipoolaisella Majvikin tilalla on kasvatettu luomukarjaa vuodesta 1991. Nykyisin tilalla on kanoja ja kyyttöjä.

Luomulle nostetta tuotantoeläinkohusta

7.12.2007 0.00

Taina Ahtela

A-Studion esittämistä videoista noussut kohu lupaa hyvää luomulihan menekille. Oikeutta eläimille -yhdistys kuvasi suomalaistiloilla ahtaudessa eläviä, sairaita ja kuolleita eläimiä.

”Kyllä tämä järkevän ihmisen päätä kääntää luomuun päin”, toiminnanjohtaja Visa Vilkuna Luomuliitosta sanoo.

Luomutiloilla eläimillä on enemmän tilaa ja mahdollisuus käyttäytyä lajilleen tyypillisesti.

Myös Finfoodin luomustrategiatyötä vetävä vihreä kansanedustaja Heidi Hautala uskoo luomun kysynnän kasvavan.

”Tämä ja geenimuunnellulla rehulla tuotetusta lihasta kesällä käyty keskustelu avaavat varmasti silmiä”, Hautala sanoo.

Luomutuotteiden kulutus on Suomessa vähäistä moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Hautalan mukaan yksi syy tähän on illuusio, et­tei suomalaisessa tuotannossa voi olla ongelmia.

”Mielikuva on kovin erilainen kuin arkitodellisuus. On kummallista, et­teivät kuluttajat ole aktiivisemmin puuttuneet laatuongelmiin.”

Hautalan vetämässä työryhmässä luomutuottajat ja kauppa miettivät yhdessä ulospääsyä noidankehästä, jossa luomulle ei ole kysyntää, koska tarjontaa ei ole – ja toisinpäin. Tavoite on, että 2015 luomua on 6 prosenttia vähittäiskaupan myynnistä ja 10 prosenttia Suomen elintarvikeviennistä.

Luomu- ja lähiruokatuotannon edistäminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

Anttila näyttää olevan tosissaan, että kirjaukset myös toteutetaan”, Hautala kiittelee maa- ja metsätalousministeriä.


Oikeutta eläimille -yhdistyksen kuvaamassa aineistossa on järjestön mukaan kuvaa myös yhdeltä luomutilalta. Kuvissa sioilla on makuuhaavoja ja tappeluista syntyneitä ruhjeita.

Järjestön mukaan luomusäädöksissä vaadittu reilun neliömetrin elintila sadan kilon sialle ei ole lähellekään riittävä. Luomutuotanto ei saa yhdistykseltä muutenkaan synninpäästöä.

”Tärkein kysymys on, millä oikeudella ihmiset katsovat voivansa tappaa eläimen syötäväksi. Tässä mielessä luomutuotanto ei eroa tehotuotannosta lainkaan”, Markus Laitila järjestöstä toteaa.

Eläinoikeusjärjestö Animalian tiedottaja Eeva-Kaisa Suhonen pitää luomutuotteiden ostamista askeleena parempaan suuntaan, mutta hänkin muistuttaa, että myös luomutuotantoon liittyy ongelmia.

”Eläinten ryhmäkoot esimerkiksi eivät ole niin pieniä, kuin olisi tarpeen.”

Luomuliiton Vilkuna vakuuttaa, että kuluttajat voivat yhä luottaa siihen, että luomumerkki kertoo eläinten paremmasta kohtelusta.

”Tila- ja jaloitteluvaatimuksia tarkkaillaan koko ajan”, Vilkuna sanoo.

Hänen mukaansa on ikuisuuskysymys, ovatko tilavaatimukset sopivat.

”Toki sika olisi varmasti iloisempi, jos sillä olisi tilaa kymmenen neliötä, mutta tämä nostaisi luomulihan hintaa. Jos liha maksaisi 30 euroa kilolta, sitä ei ostaisi kukaan.”


”Se, voivatko lainsäädösten rajoissa pidetyt eläimet hyvin, on vaikea kysymys. Varmasti säädöksissä on parantamisen varaa. Lain minimit ovat todellakin vain minimit”, sanoo vanhempi tutkija Satu Raussi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta MTT:stä.

MTT:n ja Helsingin yliopiston tekemässä lehmien pihattotutkimuksessa esimerkiksi päädyttiin suosittelemaan lain vaatimuksia väljempiä tiloja. Raussin mielestä olisi hyvä, jos Suomessa alettaisiin keskustella siitä, ovatko lain rajat riittävät ja mitä kuluttajat hyväksyvät.

”Kyllä tilan ja virikkeiden puute vaivaavat suomalaisia eläintuotantotiloja.”

Raussi kaipaa tuotantomerkkiä, joka kertoisi eläinten hyvinvoinnista. Hautala pitää ajatusta useista merkeistä hankalana. Hän muistuttaa, että luomumerkki kertoo paitsi eläinten paremmasta kohtelusta, myös siitä, ettei tuotannossa ole käytetty geenimuunneltua rehua.

”Mielestäni eläinten elinolosuhteet ovat lainsäädännön ja valvonnan asia. Ajatus eläinsuojeluvaltuutetusta esimerkiksi on erinomainen.”

Suomalaiset tuottajat pitävät selvitysten mukaan eläinten hyvinvointia tärkeänä. Johtaja Simo Tiainen Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta MTK:sta huomauttaa, että eläinsuojelunormit ovat Suomessa paljon tiukemmat kuin maailmalla yleensä.

”Suomalaiset luottavat viranomaisten toimintaan ja ihan aiheesta.”

Ensi vuonna otetaan käyttöön uusi tuotantoeläinten hyvinvointituki. Maatilat voivat saada taloudellista tukea esimerkiksi siihen, että eläintä kohden varataan vähimmäisvaatimuksia enemmän tilaa tai eläimillä on enemmän mahdollisuuksia jaloitella.


Lisää aiheesta:



Viite