Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors / Keksi
Vielä on tilausta. Ilpo Kinnunen jakoi postia tiistaina Helsingissä.
Pitäisikö Hymyn ja Seiskan verotusta kiristää, jotta valtio saisi lisää tuloja?
25.3.2011 11.45
Suomalaisten lukuinnon tukeminen verotuksen keinoin voi muuttua katoavaksi kansanperinteeksi. Tämä johtuu paineista kiristää sanomalehtien ja aikakauslehtien tilausmaksujen verotusta, kun kevään hallitusneuvotteluissa päätetään verolinjauksista.
Samaan aikaan erityisesti pienempiä, painettuja sanomalehtiä kurittavat myös paperin ja jakelukustannusten nousu. Itella on korottanut jakeluhintojaan keskimäärin noin kymmenen prosenttia ja paperin hinta nousee kuluvan vuoden aikana noin 15 prosentilla.
Tähän asti suomalaisten lukuharrastusta – ja sanomalehtien levikkejä – on tuettu nollaverokannalla lehtien tilausmaksujen arvonlisäverotuksessa. Jos veroporkkana viedään, pienet lehdet uhkaavat nääntyä hengiltä.
Yksi lehtien ja kirjojen verotukseen liittyvistä kiinnostavimmista kysymyksistä on, millaisia julkaisuja verovaroin tuetaan.
Vihreistä muun muassa Heli Järvinen on valmis arvioimaan lehtien nollaverokantaa uudelleen.
”Onko oikein, että juorulehti Seiskan ei tarvitse maksaa lainkaan arvonlisäveroa, kun taas monet laadukkaat ilmaisjakelulehdet pulittavat yleistä 23 prosentin veroa ja tietokirjat taas ovat yhdeksän prosentin veron piirissä?” Järvinen kysyy.
”Emme me mitään sisältöpoliisia halua perustaa, mutta rajoja pitää miettiä uudelleen”, hän sanoo.
Lehtien veroporkkanan tulokset näkyvät: tilattavat sanoma- ja aikakauslehdet tavoittavat yli 80 prosenttia aikuisväestöstä. Tilattavien lehtien osuus kokonaislevikistä on 85 prosenttia.
Verkko- ja ilmaisjakelulehdet ovat vaatineet samanlaista verokannustinta, jotta ne pääsisivät kasvamaan. Viestintäalan työnantajia edustavan Viestintäalan keskusliiton selvityksen mukaan suurimmat puolueet eivät ole puuttumassa nollaverokantaan.
Valtion talouden tutkimuskeskuksen arvion mukaan lehtien nollaverokanta maksaa valtiolle noin 200 miljoonaa euroa vuosittain.
Arvonlisäveroista karttuu valtion kirstuun vuosittain yhteensä noin 14 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön mukaan valtion kassan tasapainottaminen vaatii kahden prosenttiyksikön korotusta yleiseen arvonlisäveroon. Monet ekonomistit ovat suositelleet myös alennetuista verokannoista luopumista.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
