Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Onko ydinvoima riskin arvoista?
18.3.2011 13.00
Fukushima on myös Suomen pahin mahdollinen skenaario.
Japanissa ydinvoimalaonnettomuuden sotkuja siivotaan vuosikausia ja rahaa palaa miljardeja euroja. Fukushiman onnettomuus toimii myös esimerkkinä siitä, mitä Suomessa voisi pahimmillaan tapahtua. Asiantuntijoiden mukaan suomalaisvoimalat ovat kuitenkin varautuneet vaaroihin paljon paremmin.
VTT:n teknologiapäällikkö Timo Vanttola arvioi, että pahin mahdollisuus Japanissa on se, että reaktorin ydin sulaa ja paineastia päästää ydinsulan ulos. Tuolloin voimakkaasti säteilevän ydinpolttoaineen ja metallien muodostaman seoksen jäähdyttäminen olisi hyvin hankalaa.
Säteilyturvakeskuksesta arvioitiin keskiviikkona, että esimerkiksi cesiumia voisi kulkeutua ilmavirtojen mukana jopa satojen kilometrien päähän ja laajoja maa-alueita voisi saastua.
Jos reaktorien paineastiat kestävät, niistä tulee säteileviä uraanipolttoainehautoja, jotka vaativat Vanttolan arvion mukaan jatkuvaa jäähdytystä jopa vuosia.
Three Mile Islandissa Yhdysvalloissa vuoden 1979 onnettomuudessa reaktorin ydin suli osittain, mutta pysyi paineastian sisällä. Puhdistusurakka päättyi vasta 14 vuotta ja noin 700 miljoonaa euroa myöhemmin.
Fukushiman reaktorit ovat toimintaperiaatteeltaan samanlaisia kuin Olkiluodossa. Periaatteessa jos kaikki menisi pieleen, suomalainen ydinonnettomuus voisi siten olla varsin samankaltainen, myös seurauksiltaan.
Suomessa onnettomuuden todennäköisyys on tosin paljon pienempi. Japanin tuhon kaltaista luonnononnettomuutta ei tule. STUK:n ryhmäpäällikkö Keijo Valtonen vakuuttaa, että myös varajärjestelmät ovat paremmat kuin Japanissa. Siellä esimerkiksi yhtä reaktoria kohti on kaksi dieselillä toimivaa varapumppausjärjestelmää, Suomessa niitä on neljä.
Myös ytimen sulamiseen ja paineastian rikkoutumiseen on varauduttu. Sekä Olkiluodossa että Loviisassa on rakenteet, joiden avulla karannut sydänsula pysyy hallinnassa ja voidaan jäähdyttää.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
